Haastatteluun valmistautuminen on pohja onnistuneelle keskustelulle ja selkeä askel kohti unelmahommiasi. Ei siis ole yhdentekevää, miten valmistaudut työpaikkahaastatteluun unelmatyötäsi etsiessä. Valmistautuminen vie helposti tuhottomasti aikaa, mutta olennaiseen keskittyen haastatteluun valmistautuminen hoituu viidellä askeleella, joiden avulla valmistautumisesi on tehokasta, mutta huolellista.
​ 

​Unelmatyötä etsiessä työpaikkahaastatteluun valmistautumisen tärkein asia on omien ajatustesi kirkastaminen. Tämä voi tiivistää viiteen askeleeseen, joiden avulla analysoit hakemaasi tehtävää suhteessa unelmatyöhösi. Samalla löydät parhaat vastaukset työhaastattelun usein kysyttyihin kysymyksiin ja keksit liudan hyviä kysymyksiä, jotka voit esittää haastattelussa mahdolliselle uudelle työnantajallesi. Tehokasta ja toimivaa!
 
Eli käy läpi seuraavat kohdat ja tiedät, miten valmistautua työhaastatteluun.
​

Aloita haastatteluun valmistautuminen sillä, että kirkastat itsellesi viimeistään nyt, mitkä ovat unelmatyösi kriteerit. Riittää, että teet tämän kerran ja kirjaat unelmatyösi kriteerit ylös. Tämä lista ohjaa sinua tunnistamaan unelmahommasi ja valmistautumaan myös tuleviin haastatteluihin.
 
Eli mieti, jos saisit ihan vapaasti rakentaa ideaalityösi, millainen se olisi.

• Millaista työn pitää sinulle olla, että lähdet sinne hymyillen myös räntäsateisena marraskuun torstaiaamuna?
• Millaiset olisivat ideaalitapauksessa työtehtäväsi ja vastuusi?
• Miten tekisit työsi?
• Millainen on ideaalitiimisi ja ideaaliesimiehesi?
• Entä organisaatio ja sen kulttuuri?
• Työsuhteen ehdot ja työn tekemisen käytännöt?
• Mikä saisi sinut viihtymään töissä?

​​Kirjoita vastauksesi ylös.

​Kun sinulla on selkeästi listattuna unelmatyösi kriteerit, on aika verrata listaasi työhön, jota olet hakemassa. Tällöin pohdit motivaatiotasi ja mietit, mikä hakemassasi työpaikassa vetoaa sinuun. Tässä vaiheessa kannattaa nähdä vaivaa ja kaivaa mahdollisimman kattavasti tietoa hakemastasi työstä ja organisaatiosta: nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta, tutuilta kysellen, vuosikertomusta ja strategiaa lukien jne.
 
Samalla löydät parhaan vastauksen kysymykseen, mikä tässä tehtävässä motivoi sinua ja miksi juuri tätä työtä olisi sinusta kiva tehdä. Silloin osaat vastata myös sellaisiin kysymyksiin kuten ”Miksi haet tätä työtä?”, ”Mikä tässä tehtävässä kiinnostaa sinua?” ja ”Miksi haluaisit meille töihin?”.
 
Tässä vaiheessa selkeytät itsellesi myös sen, mitä tietoa vielä tarvitset hakemastasi työstä ja työpaikasta selvittääksesi, onko kyseessä unelmatyösi. Tulet huomaamattasi löytäneeksi myös hyviä kysymyksiä, joita voit kysyä haastattelun ”Mitä haluaisit kysyä meiltä”-kohdassa.
 
Tutkimustyösi ansiosta sinun on myös helppo vastata kysymykseen ”Mitä tiedät meistä?”. 
​

​Seuraavaksi kirkasta, miltä osin hakemassasi tehtävässä pääset käyttämään vahvuuksiasi. Pääsisitkö varmasti käyttämään vahvuuksiasi ja panostamaan niihin hakemassasi työssä? Pääsetkö kehittämään vahvuuksiasi edelleen? Missä kyseisen työn osa-alueilla olisit vahvimmillasi tai erittäin hyvä? Miten pääset loistamaan? Mitä näyttöjä ja kokemuksia sinulla on aiemmista onnistumisista vastaavissa tehtävissä?
 
Samalla kun selvität, että tehtävä vastaa vahvuuksiasi, tulet myös työstäneesi vastauksen sellaisiin kysymyksiin kuin ”Kerro vahvuuksistasi”, ”Missä olet hyvä?” ja ”Miksi meidän kannattaisi valita juuri sinut?”. 

​Mieti seuraavaksi, mikä hakemassasi tehtävässä aiheuttaisi sinulle todennäköisesti haasteita tai päänvaivaa. Kohtaisitko ehkä jopa vaikeuksia tai työskentelisitkö epämukavuusalueellasi? Pettäisikö osaamisesi jossain vaiheessa tai olisiko työskentelytyylissäsi hiomista?
 
Nämä pohdinnat auttavat sinua varmistamaan, että kyseessä tosiaan on unelmatyösi. On täysin ok (ja usein motivoivaakin), että työssä pääsee oppimaan uutta ja että työ laittaa sinut välillä epämukavuusalueelle, jolloin pääset kehittymään. Mutta jos työssä joutuu jatkuvasti liikkumaan vain heikkouksiensa varassa, käy tekeminen raskaaksi. Lisäksi monet tutkimukset viittaavat siihen, että parhaisiin tuloksiin työssä pääsee silloin, kun kehittää edelleen vahvuuksiaan sen sijaan, että panostaa jatkuvasti vain heikkouksiensa parantamiseen.
 
Jos haluat löytää unelmahommasi, varmista siis, että vahvuuslistasi on pidempi kuin lista heikkouksista. Kehittämiskohteita on kuitenkin meillä kaikilla ja tietyissä määriin heikkouksien kehittäminen tottakai kannattaa. Siksi tässä vaiheessa kannattaa myös miettiä, miten käännät heikkoutesi kehittämiskohteiksi. Siitä voit lukea aiemmasta blogitekstistäni Heikkouksista kehittämisalueisiin.

Tämän pohdinnan tuloksena sinulla on jo mietittynä suunnitelma kehittymisestäsi ja vastaus kysymyksiin kuten ”Mitkä ovat heikkoutesi/kehittymisalueesi/huonot puolesi?”.

​Vedä lopuksi yhteen olennaisimmat asiat, jotka opit askeleiden 1.-4. työstämisestä. Listaa itsellesi kaksi asiaa:
 

1. Mitä ainakin haluat vielä tietää hakemastasi työstä ja työpaikasta?
2. Mitä ainakin haluat saada itsestäsi kerrotuksi haastattelussa?

 
Näin voit haastattelun loppupuolella mentaalisesti tsekata, että sait kerrottua ydinasiat itsestäsi ja kerättyä olennaisimmat tiedot omaan päätöksentekoosi.
 
Olennaisimmat asiat sinusta suhteessa haettavaan tehtävään kannattaa tiivistää hissipuheeseen.  Silloin osaat vastata ”Kertoisitko itsestäsi” -tyyppisiin kysymyksiin, joilla haastattelu usein alkaa. Saat heti kerrottua tärkeimmät asiat itsestäsi ja itsevarman alun, josta on hyvä jatkaa.
 

Haastatteluun valmistautumisen tarkoitus ei siis ole hioa ja harjoitella täydellisiä vastauksia haastattelun usein kysyttyihin kysymyksiin ja odottaa haastattelussa sopivia kysymyksiä, johon nämä erinomaiset vastaukset voi iskeä. Mutta kun olet kirkastanut ajatuksesi, voit joustavasti ja luontevasti haastattelun edetessä tuoda sinulle tärkeitä ja sinua kuvaavia asioita esiin, myös yllättäviä kysymyksiä kohdatessasi. Samalla varmistat, oletko löytänyt oman unelmatyösi.
 
Nyt tiedät, miten valmistautua haastatteluun, joten toivotan sinulle antoisia keskusteluja potentiaalisten työnantajiesi kanssa!
 
Kysyttävää tai kommentoitavaa? Laita kysymyksesi kommenttiboksiin, Facebook-sivulleni tai sähköpostiini - lupaan vastata siihen!
 
Kirjoittaja on psykologi, joka tekee unelmatyötään coachina ja uravalmentajana sekä soveltuvuus- ja ammatinvalintapsykologina. Tästä työstä tekee merkityksellistä se, että saan auttaa muita toteuttamaan unelmansa ja löytämään unelmahommansa.
​

Uusi vuosi tarkoittaa monelle pyrkimystä kohti uutta. Toivomme muutosta: lisää energiaa ja hyvinvointia, enemmän työtyytyväisyyttä, sujuvuutta arkeen. Periaatteessa muutos on yksinkertaista, mutta käytännössä pysyvä muutos on vähintäänkin haastava.
 
Coachina pääsen ilokseni näkemään isoja, pysyviä muutoksia ja jaan tässä ja tätä seuraavassa blogipostauksissa vinkkejäni onnistuneen muutoksen toteuttamiseen. Näitä samoja periaatteita voi soveltaa moneen: vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tai uramuutoksiin.
​

​Kun haluamme muutosta, haluamme sen heti. Jotta tekemisensä kohdistaa varmasti oikein, kannattaa kuitenkin ensin käyttää hetki suunnitteluun. Itselleen pitää selkeyttää, mihin oikeasti tarvitsee muutoksen sekä kirkastaa oma tavoitteensa.
 
Elämämme muodostaa kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Saatamme kokea hieman epämääräistä tyytymättömyyttä tai halua muuttaa koko elämämme kerralla. Moni muutosprojekti kaatuu siihen, että yritämme muuttaa liian paljon kerralla. Se käy niin rankaksi, ettei sitä pitkällä tähtäimellä jaksa. Siksi suosittelen tekemään muutoksen ensin yhteen asiaan.
 
On siis hyödyllistä täsmentää, mihin muutosta ensisijaisesti kannattaa tehdä. Jos haluat olla energisempi, tarvitsisiko sinun lisätä liikuntaa, syödä terveellisemmin, nukkua enemmän, panostaa sosiaaliseen elämään, harrastaa jotain kivaa, panostaa itsesi kehittämiseen, vähentää työstressiä vai mitä? Valitse sinulle olennaisin muutoskohde. Se alue, jossa tapahtuvalla muutoksella on suurin positiivinen vaikutus elämääsi kokonaisuutena.
 
Jos kaipaat työkaluja nykytilanteesi hahmotteluun, niin laitapa minulle sähköpostia ja laitan sinulle veloituksetta materiaalia paluupostissa!

​Kun tiedät, mihin tarvitset muutosta, seuraava steppi on tavoite. Yhdet innostuvat tavoitteista, toiset eivät. Ymmärrettävästi esimerkiksi ruuhkavuosia elävä vanhempi tai työstressinsä kanssa painiskeleva voi kokea elämän jo liiankin kuormittavaksi jo nykyisillä tavoitteilla. Koetaan, että enää ei tarvita lisästressiä lisätavoitteista, joilla olisi tarkoitus lisätä hyvinvointia.
 
Kehotan silti tekemään tavoitteen, sillä hyvä tavoite helpottaa muutosten tekemistä huomattavasti. Ensiksikin tavoite ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan, jolloin rajalliset aika- ja energiaresurssisi kohdistuvat juuri oikeisiin asioihin. Toiseksi hyvä tavoite innostaa ja motivoi tekemään; se oikeasti tuo energiaa!
 
Joillekin sana tavoite aiheuttaa negatiivista vastakaikua. Se saatetaan samaistaa esimerkiksi suorittamiseen. Jos tavoite jo sanana aiheuttaa negatiivisen fiiliksen, ahtiksen tai suorituspaineen tunteen, voit tavoitteen sijaan puhua yhtä hyvin myös unelmien toteuttamisesta. 

​Jotta tavoite toimii mahdollisimman hyvin sen pitää täyttää muutamia kriteerejä. Itse haluan korostaa näistä ainakin kahta: omakohtaisuutta ja positiivisuutta.
 
Omakohtaisuus tarkoittaa sitä, että tavoite on sinun omasi. Se on juuri sinulle tärkeä, sinua motivoiva ja sinun elämääsi sopiva. Omannäköisesi.
 
Hyvä tavoite pohjaa siis arvoihisi (joista kirjoitin jo aiemmin). Arvopohjainen tavoite on henkilökohtaisesti merkityksellinen, motivoi tekemään ja pitää yllä vetovoimansa pitkälläkin tähtäimellä. Se kertoo, mitä todella haluat ja tarvitset. Parhaimmillaan tavoite on niin innostava, että koet, että sinun on lähes pakko saavuttaa se. Vinkkejä arvotyöskentelyyn löydät aiemmasta blogipostauksestani.
 
Moni muutos tyssää siihen, että tavoite on jonkun muun antama, se on kopioitu joltain muulta tai se kuvastaa naistenlehtien ideaalia. Saatamme myös tavoitella asioita, joita yhteiskunta tai muut ihmiset odottavat/toivovat meiltä. Eikä siinä ole mitään väärää, mutta tavoite joka kumpuaa jostain muusta kuin tarpeistasi ja arvoistasi voi tuntua niin epärealistiselta, ettet pääse edes liikkeelle tai vaihtoehtoisesti into tekemiseen hiipuu äkkiä.

​Toinen hyvän tavoitteen kriteeri on positiivisuus. Positiivinen tavoite kertoo, mitä tavoittelet, ei sitä, mistä haluat eroon. Positiivinen tavoite nostaa positiivisia mielleyhtymiä ja herättää kohtitilan.
 
Usein meidän on helpompi kuvitella, mitä emme halua: en halua olla stressaantunut, en syö karkkia, en ole vetämätön… Mutta kumpi näistä tavoitteista olisi sinulle houkuttelevampi:
”En ole stressaantunut töissä” vai ”Levollisin mielin työssä”?
”En hermostu lapselleni” vai ”Olen tasapainoinen vanhempi”?
 
Tutkimusten mukaan, jos pyrimme jostain eroon, on toimintamme rajoittuneempaa ja jäykempää kuin silloin, kun pyrimme jotain kohti. Toimivat käytännön teot ja omassa arjessa toimivat ratkaisut on siis helpompi löytää, kun tavoitteesi kertoo, mitä kohti olet menossa. 
​

Suosittelen tekemään ensin ison, pitkän aikavälin tavoitteen näillä kriteereillä. Tämä iso tavoite kannattaa pilkkoa välitavoitteiksi, jotka puolestaan jakautuvat pieniksi askeliksi ja käytännön teoiksi. Kirjoitan näistä lisää seuraavassa blogijutussani. Sitä odotellessa kehotan miettimään ensimmäisen pienen, pienen askeleen, joka vie sinua kohti tavoitettasi. Toteuta tämä pieni teko – saatat yllättyä, miten iso vaikutus jo pienellä askeleella on, kun sen ottaa juuri oikeaan suuntaan.
 

Kirjoittaja on psykologi, jonka tavoite oli löytää innostava työ, joka antaa energiaa ja sopii osaksi omaa elämää. Tavoite toteutuu psykologiyrittäjänä ja coachina.

Miten ja mihin haluaisit käyttää elämäsi ja aikasi? Mikä on sinulle tärkeää? Mikä saisi sinut voimaan hyvin? Mihin haluat muutosta? Arvosi auttavat tällaisissa pohdinnoissa.
​ 

Arvosi kiteyttävät, mikä on sinulle tärkeää. Ne ovat siis motivaatiosi ytimessä. Arvot ovat toimintaamme ohjaavia periaatteita, jotka antavat suunnan kohti merkityksellistä elämää. Erilaisia arvoja on olemassa valtavan paljon ja meillä jokaisella on omanlainen ja omannäköinen kokoelma niitä. Arvoja ovat esimerkiksi ystävällisyys, rehellisyys, terveyden vaaliminen, asiantuntijuus, vapaus, seikkailu, ilo, järjestelmällisyys… 

​Ensimmäinen askel arvotyöskentelyssä on omien arvojen kirkastaminen. Silloin selkeytät, täsmennät ja sanoitat arvosi.
 
Voit pysähtyä tarkastelemaan arvojasi kirjoittamalla, mikä on sinulle tärkeää elämäsi eri osa-alueilla: ihmissuhteissa, työssä, vapaa-ajalla, itsesi kehittämisessä... Anna ajatuksiesi virrata ja kirjoita vapaasti. Voit myös käyttää apunasi erilaisia listoja, joihin on koottu arvoja. Aloita poimimalla sinulle tärkeitä asioita ja nouki niistä tärkeimmät. 
 
Arvojen kirkastaminen ei välttämättä valmistu kerrasta. Se vie aikaa ja vaatii rehellistä itsetutkiskelua. Arvojaan pohtiessa kannattaa huomata, että on paljon asioita, joita meidän olisi järkevää arvostaa (esimerkiksi terveyden vaaliminen) tai sosiaalisesti suotavaa arvostaa (esimerkiksi ympäristön suojelu). Omia arvoja ei pidä myöskään sekoittaa siihen, mitä esimerkiksi lapsemme meiltä vaativat, työnantajamme odottaa tai puolisomme toivoo. Arvojaan kirkastaessa saa ja pitää ottaa minäkeskeinen asenne. Ydin kysymys on, mikä on sinulle tärkeää?

​Kirkastettuasi arvosi voit tarkistaa elämäsi suuntaa ja tuoda lisää merkityksellisyyttä elämääsi. Pysähdy miettimään, mihin oikeasti haluat käyttää aikasi ja energiasi. Mitä haluat elämääsi lisää? Mitä vähemmän? Pääsetkö toteuttamaan arvojasi elämäsi eri osa-alueilla? Tällainen tarkastelu voi olla ensimmäinen askel lisäämään tasapainoa, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
 
Arvotyöskentelyn perimmäinen tarkoitus on pienentää kuilua sen välillä, mikä on sinulle tärkeää ja mitä oikeasti teet. Jos löydät muutostarpeita, arvoihin kytketyt tavoitteet auttavat muutosten toteuttamista. Arvojen kanssa linjassa olevat tavoitteet ovat pitkälläkin tähtäimellä vetovoimaisia, jolloin into tekemiseen ei kariudu ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Näin arvot tukevat pysyvien muutosten tekemisessä.
 
Työelämässä arvojaan voi käyttää esimerkiksi urasuunnitelmien rakentamisessa, nykyisen työnsä tuunaamisessa ja henkilöbrändinsä rakentamisessa. Voit pysähtyä miettimään, millainen työ on sinulle merkityksellistä. Millainen työntekijä haluat olla? Millainen työympäristö sopii arvoihisi? Mitä toivot työnantajaltasi? Millä tavoin pääset toteuttamaan arvojasi työssäsi? Miten voisit lisätä arvojesi toteuttamista työssäsi? Arvot ovat henkilöbrändisi ytimessä: ne luovat punaisen langan sille, millainen ihminen olet ja millaista imagoa haluat luoda. Arvosi vaikuttavat siihen, miten kohtelet muita, miten kommunikoit sekä millaista sisältöä tuotat ja jaat sosiaalisessa mediassa.

​Arvot ovat abstrakteja ja toteuttaaksesi niitä tarvitset konkretiaa: tavoitteita ja toimenpiteitä. Arvot antavat ilmansuunnan tavoin suunnan; kirkastetut arvosi toimivat kompassinasi. Tavoite kertoo päämäärän ja auttaa sinua valitsemaan tienhaarassa oikean vaihtoehdon. Teot muuttavat arvot käytännön toimiksi ja tuovat ne osaksi elämääsi.
 
Liikkeelle kannattaa lähteä pienin, pienin askelin. Koko elämää ei kannata pyrkiä muuttamaan kerralla. Mieti vaikkapa, mikä olisi yksi naurettavan pieni teko, jolla voisit tuoda arvojasi käytäntöön. Toteuta se.

​Arvotyöskentely on jatkuvaa toimintaa, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi. Tuskinpa kukaan pystyy ihan kaiken aikaa toimimaan täysin arvojensa mukaan ja valintoihimme vaikuttavat arvojemme lisäksi moni muukin asia: vaatimukset, velvollisuudet, muut ihmiset…. On yleistä, että kaikkia arvojaan ei pysty toteuttamaan kaikilla elämän osa-alueilla. Silti voit aina ottaa uuden, pienen askeleen kohti arvojasi. Ja jos eksyt reitiltä, voit aina tarkistaa suunnan uudelleen arvoistasi.

Lue lisää arvotyöskentelystä.

Kirjoittaja on psykologi, jonka uramuutosta ohjasivat arvot. Nyt hän pääsee toteuttamaan arvojaan työssään päivittäin ja nauttii työstään täysillä.

​Moni haaveilee työhön liittyvästä muutoksesta: yksi unelmoi työpaikan vaihtamisesta ja etenemisestä, toinen uran suuntaamisesta uudelleen, kolmas täysin uudesta urasta. Uramuutokseen liittyy usein ristiriitaisia tunteita: muutos innostaa ja ilahduttaa, mutta samalla jännittää ja tuntuu haastavalta. Muutos ei ole aina helppoa, mutta sitäkin palkitsevampaa.
 
Muutoksen toteuttamiseen vaaditaan muutamia perusasioita: unelmia ja tavoite, suunnitelma, toimeen tarttumista ja tekemistä, rohkeutta, tukea ja kannustusta, lannistumattomuutta ja ponnistelua sekä uskoa itseensä. Käyn tässä kirjoituksessa nämä muutoksen elementit läpi. Kirjoitan uramuutoksen näkökulmasta, mutta samat elementit koskevat myös mitä tahansa muuta isoa, henkilökohtaista muutosta.

​Unelmista johdettu tavoite
 
Jotta voit päästä perille, on sinun tiedettävä, minne haluat. Tavoitteen pitää olla innostava ja niin vetovoimainen, että sinusta tuntuu, että sinne on lähes pakko päästä. Mikä olisikaan vetovoimaisempaa kuin suuret unelmat ja niistä täsmennetyt tavoitteet (joihin on saatettu lisätä ripaus realismia)? Selkeä tavoite luo päättäväisyyttä ja antaa energiaa tekemiseen.
 
Suunnitelma
 
Kun tavoite on tiedossa, seuraavaksi pitää selkeyttää, miten sinne pääsee. Todennäköisesti on hedelmällistä tutkailla ensin nykytilaasi: resurssejasi muutokseen ja sitä, missä menet nyt. Sen jälkeen pääset ideoimaan tekoja, jotka vievät sinua nykytilastasi kohti tavoitettasi. Ideoinnin jälkeen on hyvä selkeyttää, mikä on ensimmäinen askel. Entä seuraava ja sitä seuraava? Tekeminen kannattaa samalla palastella sopivan kokoisiksi askeleiksi. Lisäksi on mietittävä, paljonko muutos vie aikaa ja voimavarojasi. Ovatko ne käytettävissäsi? Tai miten voit saada tarvittavia resursseja lisää?

​Toimeen tarttuminen ja tekeminen
 
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta kahdesti suunnittelemalla ei tule valmista. Homma on laitettava rullaamaan, käärittävä hihat ja toteutettava suunnitelma käytännössä. Usein isoin juttu on se ensimmäinen askel.
 
Rohkeus
 
Muutos on siirtymä kohti tuntematonta ja on luonnollista, että se jännittää, jopa pelottaa. Vaatii rohkeutta hypätä kohti uutta.
 
Tuki ja kannustus
 
Muutos lähtee sinusta itsestäsi ja oikeasti vain sinä voit muuttaa elämääsi. Kuitenkaan kaikkea ei ole pakko tehdä yksin: sopiva tuki auttaa sinut liikkeelle ja kannustus voi kannatella isojenkin karikoiden yli. Vastaan voi tulla asioita, joista selviät parhaiten pyytämällä ja vastaanottamalla apua.

Lannistumattomuus ja ponnistelu
 
Uuden uran rakentaminen tuskin onnistuu päivässä tai viikossa. Muutos vaatii aikaa ja paljon työtä. Saatat kohdata vaikeuksia. On sinusta kiinni, miten suhtaudut vaikeuksiin: pysähdytkö vai jatkatko eteenpäin? Jäätkö ongelmiin kiinni vai siirrätkö huomion ratkaisuihin ja panostat asioihin, joihin voit vaikuttaa? Etsitkö tarvittaessa uuden reitin?
 
Usko itseesi ja optimismi
 
Usko omaan pystyvyyteen ja omiin kykyihin auttaa jatkamaan pitkässäkin projektissa ja saavuttamaan tavoitteet vaikeuksista huolimatta. Välillä myös muiden kannustus voi vahvistaa uskoasi itseesi. Muista myös pysähtyä matkan varrella tarkastelemaan, mitä olet jo saavuttanut!
 
Tavoite kirkkaana mielessä, aktiivisella otteella ja sopivan tuen siivittämänä on mahdollista saavuttaa asioita, jotka joskus olivat vain kaukaisia unelmia. Tsemppiä muutokseen!
 

Kirjoittaja on psykologi, joka päätti toteuttaa uramuutoksensa vaihtamalla palkkatyön yrittäjyyteen. Nyt hän pääsee toteuttamaan unelmaansa, joka on muiden ihmisten tukeminen heidän unelmiensa toteuttamisessa.

Minulta soveltuvuusarviointipsykologina ja uravalmentajana kysytään usein, miten huonoista puolistaan pitäisi kertoa työpaikkahaastattelussa. Riittääkö, että sanoo, haluavansa syventää ranskankielen alkeita? Vai olisiko hyvä sanoa pyrkivänsä tekemään työnsä liiankin hyvin?

Tässä artikkelissa jaan vinkit, miten heikkouksia kannattaa käsitellä työnhaussa kääntämällä ne kehittymiskohteiksi.  

Osoita tunnistavasi heikkoutesi ja tilanteet, joissa heikkoutesi on ongelmallista. Jos sinulle tyypillistä on täydellisyyteen pyrkiminen, osoita tiedostavasi, milloin tämä kääntyy sinua vastaan: jäät kiinni viimeistelemään, käytät työhön liikaakin energiaa ja tiukat aikataulut stressaavat, koska koet, ettet voi tehdä työtäsi hyvin.
​

​Ole aito. Ei siis ole yhtä hyvää tai oikeaa vastausta kysymyksiin heikkouksista tai kehittymisalueista. Jos olet ideaalityöpaikkasi haastattelussa, sinulla on vahvuuksia rutkasti enemmän kuin heikkouksia. Aidosti ja rehellisesti tunnistamalla vahvuutesi ja kehittymisalueesi luot luotettavan ja kehittymiskykyisen vaikutelman. Usein kysymyksellä heikkouksista halutaan myös kartoittaa itsetuntemustasi. Kun osoitat tunnistavasi heikkoutesi ja osaat kääntää ne kehittymisalueiksesi, haastattelijan on helppo uskoa, että vahvuusalueillasi olet juuri heidän etsimänsä helmi. 

Lisää vinkkejäni haastatteluun valmistautumiseen voit lukea blogitekstistäi Miten valmistautua työpaikkahaastatteluun.

Toivotan sinulle antoisia haastatteluja!

​Kirjoittaja on soveltuvuusarviointi- ja ammatinvalintapsykologi, coach ja uravalmentaja.​
​

Seuraa Facebookissa

​Hyvinvointi on niitä asioita, jotka voi tuntea. Voin kertoa, voinko hyvin vai en. Mutta miten määrittelisit hyvinvoinnin? Mitä se oikeasti on ja mistä se koostuu? Ehkä kiteytetysti voi sanoa, että hyvinvointi on oma fiilis siitä, miten voin ja mitä minulle juuri nyt kuuluu.
 
Käsitteenä hyvinvointi on varsin moniulotteinen ja monimutkainenkin. University of Nottinghamin tutkimus luonnehti hyvinvointia erottamalla 14 tekijää, joista hyvinvointi koostuu. Nämä hyvinvoinnin elementit ovat: onnellisuus, elinvoima, rauhallisuus, optimismi, osallisuus, itsetietoisuus, itsensä hyväksyminen, omanarvontunto, kompetenssi, kehittyminen, kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, merkityksellisyyden kokeminen, yhteneväisyys tekojesi ja sen, miten näet itsesi, välillä sekä yhteys muihin ihmisiin. (Lyhyen uutisoinnin tutkielmasta voi lukaista Psychology Today lehdestä ja tutkimusartikkelin täältä).

Lista hyvinvoinnin tekijöistä on kattava ja sitä lukiessa on helppo nyökytellä päätä: Jos nämä ovat kunnossa, niin kyllähän sitä hyvinvointia on. Mutta mitäs sitten? Toimiiko tällainen lista vain tutkimuskäytössä vai voiko tavallinen tallaaja hyödyntää tätä?

Yksilölle tällainen lista voi luoda jopa paineita: pitääkö nämä kaikki saavuttaa voidakseen hyvin? Kannattaakin muistaa, että voidakseen hyvin ja kokeakseen hyvinvointia ei kaikilla osa-alueilla tarvitse saada ”täysiä pisteitä”. Lisäksi uskon, että meillä jokaisella on omanlaisemme ideaalitaso hyvinvoinnin eri osatekijöille; yhdelle sosiaaliset suhteet ovat erityisen tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, toiselle kompetenssin kokeminen. 

​Lista hyvinvoinnin osa-alueista tarjoaa mainion pohjan oman hyvinvoinnin tarkastelulle. Suosittelen kaikkia ottamaan hetken aikaa ja tarkastelemaan, miten listatut hyvinvoinnin osatekijät toteutuvat sinun elämässäsi. Miten tekijät ovat läsnä elämäsi eri osa-alueilla: töissä, kotona, harrastuksissa? Mikä menee hyvin? Onko jossain petrattavaa?
 
Jos löysit jotain parannettavaa hyvinvoinnissasi, niin haastan sinut lisäämään hyvinvointiasi. Mieti joku naurettavan pieni teko, jolla voit lisätä yhtä hyvinvoinnin tekijää elämäsi jollain osa-alueella. Itse haluan lisätä optimismia: aloittelevan yrittäjän tie ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta muistutan itseäni päivittäin siitä, mikä menee jo hyvin, mitä olen jo saavuttanut ja siitä, että lopulta ei ole mitään syytä, miksi en menestyisi.

Coachingin maailmassa vilisee erilaisia nimikkeitä: business coach, life coach, executive coach, health coach… Tässä kirjoituksessa tarjoan selkeytystä coaching-bisneksen nimiviidakkoon. Perustietoja coachingista ja siitä, mitä se on, voit kurkata coaching-sivultani.
 
Yksinkertaistetusti life coachingista puhutaan silloin, kun valmennettava itse maksaa valmennuksen, business coachingista silloin, kun valmennuksen kuluista vastaa työnantaja. Executive coaching on valmennusta johdolle.

​Life coachingissa aiheet voivat olla periaatteessa miltä vaan elämän osa-alueelta, jolla valmennettava haluaa eteenpäin: elämäntapamuutos, liikunta, ravinto, ajankäytön hallinta, perhe, sosiaaliset suhteet… Myös life coachingissa voidaan käsitellä (ja usein käsitelläänkin!) työhön liittyviä teemoja: työn tuunaamista, uralla etenemistä, uuden urasuunnan löytämistä, urasuunnittelua, työviihtyvyyden lisäämistä, työn rajaamista…
 
Business coachingissa käsitellään yleisesti työhön liittyviä aiheita: oman työn eri osa-alueita, projektien edistämistä, työssä suoriutumista, tehokkuutta ja tuottavuutta, kehittymistä, työssä viihtymistä, verkostoitumista… Myös työelämässä tapahtuvassa coachingissa on usein hedelmällistä työhön liittyvien aiheiden lisäksi käsitellä jotain hyvinvointia koskevaa, joka heijastuu valmennettavaan työntekijänä ja hänen suoriutumiseensa työssä: tasapainon löytämistä, terveyttä, liikuntaa, ajankäyttöä... 

​Osa coaching-koulutuksista opastaa juuri business coachingiin, osa life coachingiin, osa ei erottele näitä. Oma coaching-koulutukseni (Neuroleadership Groupin Brain-Based Coaching –koulutus) edustaa näistä jälkimmäistä: samaa metodiikkaa voidaan soveltaa sekä henkilökohtaiseen että työelämän coachingiin.  Tämä on mielestäni järkevää, koska lopulta en näe tiukkaa rajaa life ja business coachingin välillä. Kutsun siis itseäni pelkästään coachiksi.

​Tässä blogissani haluan jakaa ideoitani, pohdintojani ja asiantuntemustani liittyen muun muassa coachingissa ja uravalmennuksissa eteentuleviin teemoihin: positiivisten muutosten tekemiseen, itsensä johtamiseen, innostavien tavoitteiden luomiseen, kehittymiseen ja kasvuun, tavoitteiden saavuttamiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen, tehokkuuden kasvattamiseen…
 
Esittäytymisenä kerron tässä ensimmäisessä postauksessani uratarinaani. Tarinani ydin on se, että päästyäni itse coachattavaksi vakuutuin coachingin toimivuudesta heti. Nyt innostun coachingista uudestaan ja uudestaan niin paljon, että haluaisin kaikkien pääsevän coachattavaksi – joko työssään tai vapaa-ajallaan.
 
Tutustuessani coachingiin olin nauttinut vuosia työstäni psykologina henkilöarviointien parissa ja lisäksi olin saanut tehdä uravalmennuksia. Päästessäni mukaan rakentamaan coaching-palvelua sain mahdollisuuden omakohtaisesti kokea coachingin hyödyn valmennettavana eli coachattavana.

Coaching tuntui heti omalta jutulta. Coachattavana oli mahtavaa viettää tunti keskittyen itselleni tärkeiden asioiden ajatteluun. Coachin fasilitoidessa ajatteluani huomasin keksiväni ideoita, joita en muuten olisi keksinyt. Se oli aika lailla wau-kokemus: jopas aivoni tuottavatkin hienoja oivalluksia! Huomasin, kuinka ajatukseni jäsentyivät ja kirkastuivat ja suunnitelmat syntyivät ja muuttuivat käytännön teoiksi. Innostuin ja halusin, että kaikki saisivat kokea tämän!
 
Halusin oppia lisää coachingista ja hoitovapaani aikana suoritin Brain-Based Coaching Certificate –koulutusohjelman. Koulutus antoi coachingiin lisää työkaluja, syvempää ymmärrystä ja käytännön harjaantumista.
 
Minulle selkeni, että coachina saan tehdä työtä, joka on minulle merkityksellistä ja innostavaa. Saan asiantuntijana ja ammattilaisena esimerkiksi tukea hyvinvoinnin lisäämistä ja auttaa valmennettavia toteuttamaan positiivisia muutoksia työhönsä ja elämäänsä yleensä. Niinpä hoitovapaani päättyessä halusin päästä coachaamaan.
 
Coachina on mahtavaa kuulla coachattavien oivalluksia. On antoisaa tehdä työtä, jossa näen isojen unelmien muokkaantuvan haastaviksi tavoitteiksi ja tavoitteiden muuntuvan pikkuhiljaa käytännön toimenpiteiksi arjessa. Saan tukea sitä, että jokainen saa itsestään sen parhaan version esiin. Saan nähdä valmennettavien saavuttavan heille merkityksellisiä asioita, kasvavan ja kehittyvän. Minulle coaching on unelmatyötä.