Seuraa Facebookissa

​Hyvinvointi on niitä asioita, jotka voi tuntea. Voin kertoa, voinko hyvin vai en. Mutta miten määrittelisit hyvinvoinnin? Mitä se oikeasti on ja mistä se koostuu? Ehkä kiteytetysti voi sanoa, että hyvinvointi on oma fiilis siitä, miten voin ja mitä minulle juuri nyt kuuluu.
 
Käsitteenä hyvinvointi on varsin moniulotteinen ja monimutkainenkin. University of Nottinghamin tutkimus luonnehti hyvinvointia erottamalla 14 tekijää, joista hyvinvointi koostuu. Nämä hyvinvoinnin elementit ovat: onnellisuus, elinvoima, rauhallisuus, optimismi, osallisuus, itsetietoisuus, itsensä hyväksyminen, omanarvontunto, kompetenssi, kehittyminen, kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, merkityksellisyyden kokeminen, yhteneväisyys tekojesi ja sen, miten näet itsesi, välillä sekä yhteys muihin ihmisiin. (Lyhyen uutisoinnin tutkielmasta voi lukaista Psychology Today lehdestä ja tutkimusartikkelin täältä).

Lista hyvinvoinnin tekijöistä on kattava ja sitä lukiessa on helppo nyökytellä päätä: Jos nämä ovat kunnossa, niin kyllähän sitä hyvinvointia on. Mutta mitäs sitten? Toimiiko tällainen lista vain tutkimuskäytössä vai voiko tavallinen tallaaja hyödyntää tätä?

Yksilölle tällainen lista voi luoda jopa paineita: pitääkö nämä kaikki saavuttaa voidakseen hyvin? Kannattaakin muistaa, että voidakseen hyvin ja kokeakseen hyvinvointia ei kaikilla osa-alueilla tarvitse saada ”täysiä pisteitä”. Lisäksi uskon, että meillä jokaisella on omanlaisemme ideaalitaso hyvinvoinnin eri osatekijöille; yhdelle sosiaaliset suhteet ovat erityisen tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, toiselle kompetenssin kokeminen. 

​Lista hyvinvoinnin osa-alueista tarjoaa mainion pohjan oman hyvinvoinnin tarkastelulle. Suosittelen kaikkia ottamaan hetken aikaa ja tarkastelemaan, miten listatut hyvinvoinnin osatekijät toteutuvat sinun elämässäsi. Miten tekijät ovat läsnä elämäsi eri osa-alueilla: töissä, kotona, harrastuksissa? Mikä menee hyvin? Onko jossain petrattavaa?
 
Jos löysit jotain parannettavaa hyvinvoinnissasi, niin haastan sinut lisäämään hyvinvointiasi. Mieti joku naurettavan pieni teko, jolla voit lisätä yhtä hyvinvoinnin tekijää elämäsi jollain osa-alueella. Itse haluan lisätä optimismia: aloittelevan yrittäjän tie ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta muistutan itseäni päivittäin siitä, mikä menee jo hyvin, mitä olen jo saavuttanut ja siitä, että lopulta ei ole mitään syytä, miksi en menestyisi.

Coachingin maailmassa vilisee erilaisia nimikkeitä: business coach, life coach, executive coach, health coach… Tässä kirjoituksessa tarjoan selkeytystä coaching-bisneksen nimiviidakkoon. Perustietoja coachingista ja siitä, mitä se on, voit kurkata coaching-sivultani.
 
Yksinkertaistetusti life coachingista puhutaan silloin, kun valmennettava itse maksaa valmennuksen, business coachingista silloin, kun valmennuksen kuluista vastaa työnantaja. Executive coaching on valmennusta johdolle.

​Life coachingissa aiheet voivat olla periaatteessa miltä vaan elämän osa-alueelta, jolla valmennettava haluaa eteenpäin: elämäntapamuutos, liikunta, ravinto, ajankäytön hallinta, perhe, sosiaaliset suhteet… Myös life coachingissa voidaan käsitellä (ja usein käsitelläänkin!) työhön liittyviä teemoja: työn tuunaamista, uralla etenemistä, uuden urasuunnan löytämistä, urasuunnittelua, työviihtyvyyden lisäämistä, työn rajaamista…
 
Business coachingissa käsitellään yleisesti työhön liittyviä aiheita: oman työn eri osa-alueita, projektien edistämistä, työssä suoriutumista, tehokkuutta ja tuottavuutta, kehittymistä, työssä viihtymistä, verkostoitumista… Myös työelämässä tapahtuvassa coachingissa on usein hedelmällistä työhön liittyvien aiheiden lisäksi käsitellä jotain hyvinvointia koskevaa, joka heijastuu valmennettavaan työntekijänä ja hänen suoriutumiseensa työssä: tasapainon löytämistä, terveyttä, liikuntaa, ajankäyttöä... 

​Osa coaching-koulutuksista opastaa juuri business coachingiin, osa life coachingiin, osa ei erottele näitä. Oma coaching-koulutukseni (Neuroleadership Groupin Brain-Based Coaching –koulutus) edustaa näistä jälkimmäistä: samaa metodiikkaa voidaan soveltaa sekä henkilökohtaiseen että työelämän coachingiin.  Tämä on mielestäni järkevää, koska lopulta en näe tiukkaa rajaa life ja business coachingin välillä. Kutsun siis itseäni pelkästään coachiksi.

​Tässä blogissani haluan jakaa ideoitani, pohdintojani ja asiantuntemustani liittyen muun muassa coachingissa ja uravalmennuksissa eteentuleviin teemoihin: positiivisten muutosten tekemiseen, itsensä johtamiseen, innostavien tavoitteiden luomiseen, kehittymiseen ja kasvuun, tavoitteiden saavuttamiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen, tehokkuuden kasvattamiseen…
 
Esittäytymisenä kerron tässä ensimmäisessä postauksessani uratarinaani. Tarinani ydin on se, että päästyäni itse coachattavaksi vakuutuin coachingin toimivuudesta heti. Nyt innostun coachingista uudestaan ja uudestaan niin paljon, että haluaisin kaikkien pääsevän coachattavaksi – joko työssään tai vapaa-ajallaan.
 
Tutustuessani coachingiin olin nauttinut vuosia työstäni psykologina henkilöarviointien parissa ja lisäksi olin saanut tehdä uravalmennuksia. Päästessäni mukaan rakentamaan coaching-palvelua sain mahdollisuuden omakohtaisesti kokea coachingin hyödyn valmennettavana eli coachattavana.

Coaching tuntui heti omalta jutulta. Coachattavana oli mahtavaa viettää tunti keskittyen itselleni tärkeiden asioiden ajatteluun. Coachin fasilitoidessa ajatteluani huomasin keksiväni ideoita, joita en muuten olisi keksinyt. Se oli aika lailla wau-kokemus: jopas aivoni tuottavatkin hienoja oivalluksia! Huomasin, kuinka ajatukseni jäsentyivät ja kirkastuivat ja suunnitelmat syntyivät ja muuttuivat käytännön teoiksi. Innostuin ja halusin, että kaikki saisivat kokea tämän!
 
Halusin oppia lisää coachingista ja hoitovapaani aikana suoritin Brain-Based Coaching Certificate –koulutusohjelman. Koulutus antoi coachingiin lisää työkaluja, syvempää ymmärrystä ja käytännön harjaantumista.
 
Minulle selkeni, että coachina saan tehdä työtä, joka on minulle merkityksellistä ja innostavaa. Saan asiantuntijana ja ammattilaisena esimerkiksi tukea hyvinvoinnin lisäämistä ja auttaa valmennettavia toteuttamaan positiivisia muutoksia työhönsä ja elämäänsä yleensä. Niinpä hoitovapaani päättyessä halusin päästä coachaamaan.
 
Coachina on mahtavaa kuulla coachattavien oivalluksia. On antoisaa tehdä työtä, jossa näen isojen unelmien muokkaantuvan haastaviksi tavoitteiksi ja tavoitteiden muuntuvan pikkuhiljaa käytännön toimenpiteiksi arjessa. Saan tukea sitä, että jokainen saa itsestään sen parhaan version esiin. Saan nähdä valmennettavien saavuttavan heille merkityksellisiä asioita, kasvavan ja kehittyvän. Minulle coaching on unelmatyötä.