|
18/4/2019 Käytätkö aikasi siihen, mikä on sinulle tärkeää? Nosta elämäntyytyväisyyttäsi priorisoimalla arkesi arvojesi mukaanRead NowKuka tai mikä ohjaa elämääsi? Kun vaatimuksia tulee niin työnantajalta, perheeltä ja lähipiiriltä kuin yhteiskunnaltakin, oma ääni jää helposti muun hälyn alle arjen valinnoissa ja päätöksissä. Epämääräinen tyytymättömyys, ärsytys, harmitus, apeus tai kaipuu muutokseen voivat vallata mielen – siitä huolimatta, että elämän täyttävät ihanat lapset, kaunis koti ja hyvä työpaikka. Vastahankaisen tyytymätön olo voi kertoa siitä, ettet pääse toteuttamaan itsellesi merkityksellisiä elämänarvoja riittävästi. Tiedostamalla arvosi ja tuomalla ne näkyviin arjen priorisoinnissasi, voit lisätä elämäntyytyväisyyttäsi merkittävästi. Miten priorisoida arkea? Käytä arvoja tienviittana Arvosi sanoittavat, mikä on sinulle aidosti tärkeää. Kun arvosi ovat kirkkaana mielessäsi, sinun on helpompi huomioida myös itsesi ja toiveesi valinnoissasi. Silloin ratkaisuja tehdessäsi oma äänesi ei täysin häviä muiden huomioitavien asioiden alle. Arvot ovat siis kuin tienviitta, joka kertoo sinulle oikean suunnan. Sen suunnan, joka tuntuu oikealta, vaikka järki ja ulkoiset vaatimukset voivat sanoa muuta.  Arvot ovat priorisointityökalu: ne auttavat tekemään isoja päätöksiä ja arkisia valintoja Arvot ovat hyvä pohja priorisoinnille sekä isoissa päätöksissä että arkisissa valinnoissa. Ne auttavat hahmottamaan, mihin haluat rajallisen energiasi ja aikasi käyttää. Arvosi kertovat oikealta tuntuvan vaihtoehdon elämän suunnanvaihdoksissa. Voit siis arvojesi avulla tarkastella vaikkapa sitä, jatkatko nykyisellä urallasi vai koetko antoisammaksi vaihtaa ammattia. Arvot auttavat hahmottamaan myös oman ajankäytön olennaisia peruskysymyksiä kuten paljonko ajastasi ja energiastasi vuorokaudessa haluat antaa työlle, paljonko perheelle, paljonko itsellesi. Arvot selkeyttävät myös sitä, millainen vanhempi haluat olla: millaisia asioita haluat opettaa omille lapsillesi, millainen malli haluat heille olla ja millainen kasvatustyyli tukee omia arvojasi. Arvot auttavat selkeyttämään, mihin haluat arjessasi panostaa ja mistä kannattaa tinkiä. Voit pohtia jokapäiväisiä aikasyöppöjä kuten sitä, tukeeko itsetehty luomuruoka arvojesi toteutumista. Jos, niin käytä aikasi siihen. Jos ei, niin tingi ruoanlaitosta ja käytä aika sinulle tärkeämpiin asioihin. Arvot muuttuvat eläviksi pienten, jokapäiväisten valintojen kautta. Voit miettiä vaikkapa harrastusvalintojasi: zumba voi tukea yhdessätekemisen ja terveyden edistämisen arvojen toteutumista, taidemaalaus taas luovuuden ja estetiikan – kumpi on sinulle tärkempää?  On helppoa tehdä niin kuin muutkin tekevät – mutta palkitsevinta on tehdä asiat omalla tavalla On vaivatonta tehdä asioita ’niin kuin tapana on’: jäljitellä sitä, mitä ja miten muut arkensa rakentavat tai seurata toimintamalleja, jotka olemme lapsuuden kodistamme omaksuneet. Ongelmia tästä nousee silloin, jos nämä mallit eivät tuekaan omia arvoja. Omien arvojen kautta voit saada rohkeutta tehdä myös valtavirrasta ja edellisistä sukupolvista poikkeavia ratkaisuita, jotka ovat juuri sinulle oikeita. Niitä, jotka tuntuvat oikealta ja nostavat elämäntyytyväisyyttäsi. Aikasi on rajallista, joten käytä se oikein Olennaista on siis pohtia, millaiset arkiset valinnat tukevat arvojasi. Entä minkälaiset valinnat vievät sinua poispäin arvoistasi? Todennäköisesti et kuitenkaan ehdi ihan kaikkea, mitä sinä toivoisit, mikä olisi järkevää tai mitä joku muu toivoisi sinulta. Erota siis, mikä on sinulle aidosti tärkeää ja panosta siihen. Etsi surutta muuhun oikopolkuja.
Lopulta ajanhallinta on vain tekemisten hallintaa. Lisää aikaa et saa, mutta voit valita, mihin aikasi käytät. Kun käytät aikasi juuri sinulle sopivimmalla tavalla, olet tyytyväinen. Kun sinä olet tyytyväinen, heijastuu se myönteisesti myös lähipiiriisi. Kun tuot arvojasi näkyviin arjessasi, pienennät kuilua sen välillä, mikä on sinulle tärkeää ja mitä ja miten käytännössä oikeasti arjessasi teet. Kun ajankäyttösi ja arvosi ovat riittävän lähellä, tuntuu oma elämä merkitykselliseltä. Yleinen elämäntyytyväisyytesi on korkealla. Emme voi tietenkään tehdä elämässämme valintojamme vain arvojemme pohjalta, eikä aivokapasiteettimme yksinkertaisesti riittäisi omien arvojen pohtimiseen jokaista arjen valintaa tehdessä. Usein elämän realiteetit ohjaavat toimintaamme ja niin sen pitääkin mennä. Silti on olennaista ajoin kysyä itseltään, olenko tyytyväinen elämääni ja valintoihini. Jos vastaus on ei, voit tarkistaa suuntasi arvoistasi. ........ Lue aiheesta lisää:
Aloita arvotyöskentely
Kirjoittaja on psykologi ja valmentaja, joka muotoili unelmatyönsä arvojensa pohjalta.
0 Comments
13/2/2019 Avain pysyvään muutokseen: näin rakennat joustavia tapoja, joilla takaat onnistumisesiRead NowAvain pysyvään muutokseen: näin rakennat joustavia tapoja, joilla takaat onnistumisesiOletko kokenut elämänmuutosprojektin, joka alkoi isolla innostuksella ja päättyi siihen, että eteen tuli jotain arjesta poikkeavaa? Kun loma, matka, sairastuminen tai kiirehuippu töissä estävät ateriasuunnitelman noudattamisen tai lenkkeilyn, eteneminen kohti tavoitetta helposti tyssää. Silloin kenen vaan motivaatio laskee ja muutos alkaa tuntua mahdottomalta. Pysyvän muutoksen avain ovatkin joustavat tavat. Niiden avulla luovit esteiden, elämäntilanteiden, olosuhteiden ja ympäristön muutosten parissa edeten määrätietoisesti kohti sinulle tärkeitä tavoitteita. Näin muutospyrkimyksesi eivät sorru siihen, kun elämä tulee vastaan. Joustava tapa on määrätietoista etenemistä olosuhteet huomioidenJoustavuus tavoissa tarkoittaa sen huomioimista, että elämäsi ei ole päivästä, viikosta, kuukaudesta tai vuodesta toiseen samanlaista. Se tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden ja olosuhteiden huomioimista keinoissa, joilla etenet kohti tavoitettasi. Joustava tapa perustuu rutiiniin, jota sopeutat sen mukaan, mitä eteen tulee. Silloin myös ’mutku’- ja’ sitku’-selitykset karisevat. Joustava tapa ei siis tarkoita sitä, että haahuilet päämäärättömästi tai teet, mitä huvittaa. Joustava tapa tarkoittaa etenemistä niin, että menosi sopii ympäristöösi ja tilanteeseesi mahdollisimman saumattomasti. Noudatat rutiinia silloin, kun se on mahdollista ja esteen ilmentyessä katsot vaihtoehtojasi sen sijaan, että luovutat jos alkuperäinen suunnitelmasi ei toimi.  Joustava tapa sallii useita reittejä samaan päämäärään Miten rakennat pysyviä tapoja? 1. Luo tavoite Jotta voit olla aidosti joustava, on ensisijaisen tärkeää että tiedät, minne olet menossa ja että aidosti haluat sinne. Tarvitset siis selkeän ja vahvasti motivoivan tavoitteen. Kun perustat tavoitteesi arvoihisi, on se sinulle niin tärkeä, että se suorastaan vetää sinua puoleensa. Ilman kirkasta tavoitetta joustavuus muuttuu helposti fiiliksen mukaan touhuamiseksi tai päämäärättömyydeksi. Aidon motivaation puuttuessa taas laiskuus, mukavuudenhalu ja tekosyyt helposti valtaavat mielen. Silloin jäämme paikoillemme. 2. Luo rutiinit arkeen, mutta älä näe niitä jäykkinä sääntöinä Kun teemme päivästä toiseen asian samalla tavalla, siitä tulee arkeamme helpottava, automaattinen rutiini. Kun asiat hoituvat automaatiolla, eteneminen tavoitteeseen helpottuu. Siksi tavoitetta tukevat, omaan elämään sopivat rutiinit ovat tärkeitä onnistuneelle muutokselle. Rutiinit eivät kuitenkaan toimi silloin, kun arkeemme tulee muutoksia, uusia asioita tai yllätyksiä. Jos yrität runnoa rutiineita pakonomaisesti tilanteisiin, johon ne eivät vain sovi, uuvutat itsesi ja käytät tahdonvoimasi loppuun. Jäykistä rutiineista tulee helposti sääntöjä, mikä voi pahimmillaan johtaa esimerkiksi huonoon omaantuntoon, ahdistukseen ja riittämättömyyden tunteeseen. Joustavat tavat ovat yhdistelmä rutiineja ja tilannejoustavuutta. Silloin noudatat tavoitetta kohti vieviä rutiineitasi silloin kun ne istuvat arkeesi. Mutta kun löydät itsesi tilanteesta, johon rutiinisi eivät sovikaan, siirryt joustavuuteen (katso kohta kolme).  3. Toimi tilannejoustavasti ja hae vaihtoehtoja, jotka sopivat sen hetkisiin olosuhteisiin Arjessa tulee todennäköisesti nopeasti eteen tilanne, jossa hyvästä suunnittelusta huolimatta rutiinisi ei toimi tai onnistukaan. Muista silloin, että rutiinin ei ole tarkoituskaan toimia vaihtuvissa tilanteissa. Palauta mieleesi tavoitteesi ja mieti, mitä voit tässä tilanteessa ja näissä olosuhteissa tehdä edetäksesi kohti tavoitettasi. Kyse on tilannejoustavuudesta. Käytännössä siis siitä, mitä tapahtuu, kun keskiviikkoillan jumppaan lähtö estyy lapselle buukatun hoitajan sairastuessa. Jäykästä rutiinista kiinnipitävä jättää kuntoilun väliin ja todennäköisesti potee asiasta harmitusta ja huonoa omaatuntoa. Joustavan tavan noudattaja miettii, miten hän voi näissä olosuhteissa edetä kunnon kohottamiseen liittyvää tavoitettansa kohti. Hän siis esimerkiksi lähtee pulkkamäkeen ja hakee hien pintaan kiskomalla pulkkaa ylämäkeen, laittaa kotijumppavideon pyörimään tai aikatauluttaa uuden jumpan torstaille.  Vertauskuvana voit ajatella, että tavoitteesi on piste kartalla. Jäykässä tavassa valitset matkaan lähtiessäsi tietyn reitin ja kulkutavan, jota käytät, kunnes pääset perille. Joustavaa tapaa noudattaessasi etenet määränpäähäsi niin, että huomioit ympäristösi. Jos reitilläsi oleva silta on sortunut, jäykkä tapa pysäyttää sinut. Joustava tapa kannustaa sinua vaihtamaan veneeseen tai etsimään kiertotien. Haluatko nopeita tuloksia vai pysyvän muutoksen? Olennainen ero on jäykän ja joustavan tavan noudattamisissa on se, mitä tapahtuu esteen osuessa matkalle: Jäykän säännön noudattajan eteneminen pysähtyy täysin. Joustavan tavan noudattaja jatkaa etenemistään tavalla, joka on paras mahdollinen vaihtoehto tilanteeseen. Voit itse valita kumman valitset; pysähdytkö vai etenetkö.
Joustava tapa ei usein ole nopein reitti tuloksiin, mutta se on ainoa tapa pysyvään muutokseen. Jäykkä tapa ei millään sovi elämäntilanteiden vaihtuessa ja muutosten tullessa eteen. Mutta joustava tapa mahdollistaa etenemisen lähes aina edes pienin teoin, riippumatta siitä, mitä elämäsi heittää eteen. .... Lue myös nämä kirjoitukseni elämänmuutoksesi tueksi:
.... Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka oka vaihtaa lumisohjossa työmatkapyöräilyn kävelyyn. Työssään hän auttaa yksilöitä lisäämään elämäntyytyväisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia. 30/1/2019 Palaudu päivällä – jaksa illalla. Näin saat työpäivän palauttavista tauoista energiaa iltaasiRead NowMistä energiaa, kun työpäivän jälkeen kotona odottaa toinen työpäivä?Vedät työpäivän tauoitta, jotta ehdit kaartaa päiväkodin pihaan puoli viideksi. Olosi on kaikkensa antanut, mutta sohvalla löhöilyn sijaan illalla pitäisi purkaa kodin tehtävälistaa ja pyörittää harrastusrumbaa. Haluaisit olla työpäivän jälkeen energinen ja ratkaisukeskeinen, mutta huomaat huokailevasi ja tiuskivasi. Ei ihme, sillä kukaan ei jaksa paahtaa aamusta iltaan ilman palautumista. Ilman riittävää palautumista stressin psyykkiset oireet kuten väsymys, alavireisyys, ärtyneisyys, kärsimättömyys ja lyhytpinnaisuus nostavat päätään kenellä tahansa. Silloin on vaikeaa suhtautua arjen harmeihin tyynesti. On vaikeaa keskittyä töihin. On haastavaa huolehtia ja hoivata, jos ei itse jaksa. Kun elämä on täyttä, pitää energiaa olla käytössä myös työpäivän jälkeen, eikä omaa palautumista voi jättää vain iltojen varaan. Olennaista onkin palautua myös työpäivän aikana. Ujuttamalla palauttavia taukoja työpäivääsi olet paitsi aikaansaavampi työntekijä, myös jaksavampi vanhempi. Mitä on palautuminen? Palautuminen on sitä, että lataat akkusi. Silloin keräät energiaa, jota käytät niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Ilman palautumista akkusi on jatkuvasti vajaa ja pahimmassa tapauksessa se pääsee tyhjenemään. Työn lisäksi myös muut velvollisuudet, vastuut, huolet ja hoidettavat asiat kuormittavat. Mitä enemmän kuormaa elämässäsi on, sitä enemmän palautumista tarvitset vastapainoksi.  Palautumisen neljä avainkysymystä Jokainen työ kuormittaa jonkin verran – jotkut tehtävät ja ympäristöt enemmän, jotkut vähemmän. Mutta jokaisen työssäkäyvän kannattaa varmistaa, että työn kuormittavuus ja palautuminen ovat tasapainossa. Voit tehdä sen neljän kysymyksen avulla. Miten hyvin palaudut:
Näistä neljäs kohta on jäänyt tieteellisessä tutkimuksessa ja yleisessä keskustelussa liian vähälle huomiolle. On helppo löytää neuvoja siitä, miten irtautua työstä vapaalla ja miten palautua lomalla ja viikonloppuna. Mutta on hätkähdyttävää huomata, että emme välttämättä edes huomaa, että palautumista voisi ja pitäisi olla jo työpäivän aikana. Miten palautua töistä jo työpäivän aikana? Palautuminen työpäivän aikana tarkoittaa taukoa, jolla irtaudut töistäsi psyykkisesti. Palauttavalla tauolla et siis puhu töistä, etkä edes mieti niitä. Siispä lounas työasioista puhuen tai kahvitauko työhön liittyvää kirjaa lukien eivät ole palauttavia. Jos taukojen pitäminen tuntuu vaikealta, muista, että palauttavat tauot ovat niin sinun kuin työnantajasi etu. Tutkimusten mukaan palautumisen tunne on suoraan yhteydessä tehokkuuteen ja työssäsuoriutumiseen. Säännöllinen lounastauko vähentää uupumusasteista väsymystä ja lisää tarmokkuutta. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että esimerkiksi vartin puistokävely tai rentoutusharjoitus lounastauon yhteydessä on yhteydessä parempaan keskittymiskykyyn ja vähäisempään väsymykseen iltapäivällä ennen kotiin lähtöä. Näin pidät palauttavan tauon
Tutkitusti liikunta erityisesti luonnossa tukee palautumista. Siksi kävely puistossa on loistava tapa palautua, jos mahdollista. Lisäksi tutkimuksissa rentoutus-/mindfulness-harjoitusten on todettu tukevan palautumista.  Suhtaudu lounastaukoon omana aikanasi Työpäivän keskeisin tauko, lounas, on yleensä palkatonta, joten mitä jos suhtautuisit siihen reippaasti omana aikanasi? Aikana joka ei liity työhön. Aikana, jolloin vietät vapaata. Vinkkejä palauttavaan lounastaukoon:
Anna aivoillesi lepoa mikrotauoillaMikrotaukoja ovat esimerkiksi hetket, jolloin odotat hissiä, jonotat vuoroasi kahvikoneelle tai odotat bussia pysäkillä. Mitä teet silloin? Ehkä nappaat kännykän esille? Jos haluat panostaa palautumiseen, ota pienet odotteluhetket aivolepona: kävele, venyttele tai keskity hetkeen esimerkiksi pienen pienellä mindfulness-harjoituksella, jossa tarkkailet hengitystäsi (missä se tuntuu, onko se nopea vai hidas, miltä tuntuu vetää keuhkot täyteen raikasta ilmaa?). Voit viljellä näitä mikrotaukoja päivääsi myös tarkoituksella. Tunnin koneella istumisen voi katkaista parilla mikrotauolla: nouse minuutiksi ylös tuolista, venyttele, katso ikkunasta ulos, ota pari tietoista hengenvetoa. Sitten palaa työsi ääreen.  Ota vastuu palautumisestasi Pelkkä työpäivän aikana tapahtuva palautuminen ei yleensä yksinään riitä purkamaan työn kuormitusta. Mutta jos sen lisäksi löydät hieman palauttavaa aikaa myös iltaasi, on jaksamisesi todennäköisesti riittävällä tasolla kohtaamaan arjen haasteet.
Jos koet palautumisesi riittämättömäksi, tarkastele myös työn vaativuuden ja omien voimavarojesi tasapainoa. Mitä vaativampi työ, sitä enemmän voimavaroja tarvitset siitä palautuaksesi. Jos koet jatkuvaa epätasapainoa työsi kuormittavuuden ja elämäntilanteesi välillä, joudut joko hakemaan keinoja voimavarojesi ja palautumisesi vahvistamiseksi tai vähentämään työsi vaativuutta. Valinta on sinun. Olennaisin kysymys on, palaudutko mielestäsi riittävästi. Jos et, niin tutki arkeasi uteliain mielin. Kokeile, mikä pieni arjen teko tukee jaksamistasi ja edistää palautumistasi. Aloita palautumisen vahvistaminen pienin askelin. Tämän jutun luettuasi päätä, mikä on ensimmäinen naurettavan pieni teko, jolla voit heti tänään palautua jo kesken työpäiväsi. Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka tauottaa työtään lähes päivittäin happihypyillä ja mindfulness-harjoituksilla. Välillä hän kuitenkin innostuu työstään niin paljon, että unohtaa pitää taukoja. aarrekarttaan liittyy hyötyä ja riskejäAarre- tai unelmakartta on työkalu, jolla saatat käynnistää isonkin muutoksen elämässäsi. Vaihtoehtoisesti aarrekartta voi muotoutua epärealistiseksi ja lannistavaksi pettymysten suoksi. Hyöty riippuu sinusta itsestäsi ja odotuksistasi: voit odottaa muutosten tapahtuvan ilman omaa ponnisteluasi tai kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. On vain inhimillistä haluta helppo tie onnistumiseen ja toivoa, että aarrekartan askartelemalla elämä muuttuu taikavoimien siivittämänä. Silloin unohtuu, että aarrekartta ei ole tieteellisesti kehitetty ja tutkittu menetelmä ja että unelmointi toimii vain silloin kun sen yhdistää aitoon tekemiseen. Tiedostamalla tähän juttuuni kerätyt aarrekartan mahdolliset hyödyt ja rajoitukset voit käyttää aarrekarttaa ponnistuslautana muutokseen. Tämän jutun lopusta löydät myös ohjeet aarrekarttaan, jota kutsun syystä visiotauluksi. Hyöty 1: Aarrekartta on visiotaulu Aarrekartan englanninkielinen vastine, vision board eli visiotaulu kuvaa menetelmän ydintä: kyseessä on visuaalinen edustus siitä, mitä haluat. Tyypillisesti visiotaulua varten leikataan lehdistä kuvia, sanoja ja mietteitä, jotka kuvaavat toiveitasi. Näistä kootaan paperille kollaasi. Visiotaulun kokoaminen voi auttaa täsmentämään, mitä haluat elämääsi ja rajaamaan, mitkä toiveistasi ovat tärkeimpiä. Yhdet tekevät tällaista visiointia mielellään kirjoittamalla, toisille taas juuri asioiden esittäminen kuvin toimii paremmin. Askartelu voi hyvinkin saada mielesi sopivan rentoon tilaan, jolloin on hyvä herätellä unelmia.  Hyöty 2: Varaamalla aikaa visiotaulun kokoamiselle varaat ajan ajattelulle ja unelmoinnille Ottamalla aikaa visiotaulun tekemiseen, otat aikaa oman itsesi ja toiveidesi kuuntelulle. Arjessa aivoillamme on jatkuvasti työtä, joten elämä helposti vie meitä mennessään. Visiotaulun askartelu voi tarjota sopivan, rauhallisen hetken pysähtyä tutkimaan ja täsmentämään, mitä elämältäsi nyt toivot. Omien toiveiden ollessa kirkkaana mielessä niihin sopivia tilaisuuksia huomaa vaivattomammin. Hyöty 3: Visiotaulu auttaa jäsentämään omia toiveita kokonaisuuksiksiKollaasin kokoaminen on parhaimmillaan omien toiveiden jäsentämistä. Ryhmittelemällä samanlaisia asioita yhteen, myös ajatuksemme jäsentyvät. Alamme hahmottaa selkeämpiä kokonaisuuksia irrallisten toiveiden sijaan. Tämä tekee omista unelmista hallittavampia. Hyöty 4: Visiotaulu auttaa luomaan positiivisia ja konkreettisia tavoitteita Visiotaulu ohjaa miettimään, mitä haluamme sen sijaan, että listaamme, mitä emme halua. Esimerkiksi sen sijaan, että mietit ettet halua syödä suklaata, karkkia ja jäätelöä, kokoat kuvia omenoista, linsseistä, avokadoista ja soijarouheesta. Visiotaulu siis auttaa luomaan positiivisia tavoitteita eli tavoitteita, jotka kertovat, mitä haluat. Tällainen visiointi kannattaa: jos pyrimme jostain eroon, on tutkimusten mukaan toimintamme rajoittuneempaa ja jäykempää kuin silloin, kun pyrimme jotain kohti. Positiivisen tavoitteen siivittämänä aivommekin virittyvät kekseliääseen ja joustavaan tilaan, jolloin meidän on helpompi löytää reitti tavoitteeseen. Kuvien avulla saatamme päästä myös konkreettiselle tasolle toiveissamme: Sen sijaan, että mietit, haluavasi lisätä hyötyliikuntaa, leikkaat visiotauluun kuvan uudesta polkupyörästä ja hyvistä kävelykengistä. Käytännössä: mitä konkreettisempi tavoite, sitä helpompi se siihen on päästä. Hyötyliikunnan lisääminen on melko helppoa kun ajatuksissaan on päässyt sille tasolle, että uudet kengät mahdollistavat lenkkeilyn työpaikalle.  Hyöty 5: Visiotaulu auttaa kiinnittämään huomiosi tavoitteisiisi jopa päivittäin Visiotaulu suositellaan laittamaan näkyvälle paikalle: yöpöydälle, jääkaapin oveen, työpöydän ääreen… Näin visiotaulu muistuttaa sinua tavoitteistasi jatkuvasti ja hyvät aikeet eivät pääse unohtumaan. Visiotaulun ääreen voi pysähtyä vaikka päivittäin ja miettiä, mitkä teot ja valinnat vievät sinua tänään oikeaan suuntaan. Mitä teet tänään unelmiesi ja tavoitteittesi toteutumiseksi?  Lainaus Liisa Ihmemaassa -kirjasta tiivistää aarrekartan hyödyn. Riski 1: Visiotaulusta ei välttämättä ole mitään hyötyä Visiotaulu ei ole tieteellisesti kehitetty menetelmä, eikä sen toimivuutta ole osoitettu tieteellisin tutkimuksin. Menetelmän suosio perustuu siihen, että joku joskus on kokenut siitä hyötyvänsä. Mitään takeita visiotaulun toimivuudesta ei siis ole. Siitä voi olla hyötyä tai sitten ei. Se voi ohjata sinua kohti tavoitteitasi tai sitten ei. Pahimmassa tapauksessa siitä voi olla haittaa (ks. seuraavat kohdat). Riski 2: Visiotauluun liitetään toiveita taikuudestaUsein visiotaulun askartelun jälkeen opastetaan vaan odottelemaan asioita tapahtuvaksi. Annetaan universumin hoitaa asiat ja vetovoiman lain tuoda asiat luoksesi. Vaikka järjellä ymmärrämme, ettei kuvien leikkaaminen ja liimaaminen saa taikavoimia heräämään, on vain inhimillistä toivoa, että olemassa on ihmemenetelmä, joka muuttaa elämämme ilman omaa ponnisteluamme. Turha toivo epätoivoisessa tilanteessa voi johtaa isoon pettymykseen, pettymys oman pystyvyyden tunteen heikkenemiseen ja pystyvyyden tunteen heikkeneminen lannistumiseen tulevissakin muutosyrityksissä. Riski 3: Visiotaulu voi luoda fantasiakuvan, jonka saavuttaminen on mahdotonta Visiotaulusta voi tulla epärealistinen toiveiden tynnyri: siitä voi muotoutua liian laaja kokoelma asioita, joita sinun ei edes ole mahdollista nyt elämääsi saada tai joiden eteen et ole aidosti motivoitunut ponnistelemaan. Aidon motivaation puuttuessa pelkkä haaveilu ei nosta riittävää energiaa tavoitteiden tavoitteluun. Lisäksi liian monta tavoitetta johtaa helposti siihen, ettemme pääse niistä edes yhteen. Kuten edellisessä kohdassa: saavuttamattomat toiveet voivat johtaa pettymykseen ja lannistumiseen.  Riski 4: Visiotaulu kertoo päämäärän, ei reittiä Visiotaulu edustaa asioita joita haluat, mutta ei kerro miten ne saat. Tutkimusten mukaan kuitenkin pelkän lopputuloksen visualisointi johtaa heikompaan lopputulokseen kuin itse tavoitteen tavoittelun visualisointi (esim. Pham & Taylor, 1999). On siis tutkitusti hyödyllisempää kuvitella askeleet muutokseen ja itsesi tekemässä muutoksia kuin visualisoida vain päämäärää. Jos haluat urheiluauton, on todennäköisempää saada se, kun kuvittelet, mitä sinun on tehtävä saadaksesi se, sen sijaan, että kuvittelet itseäsi ajamassa urheiluautoa. Kannattaako aarrekartan askartelu? Useimmiten visiotaulun askartelusta ei ole haittaa, mutta menetelmän rajoitukset on hyvä tiedostaa. Parhaassa tapauksessa visiotaulu:
Kun tiedät, mitä haluat, on sinulla mainio pohja miettiä, miten tavoitteeseen pääset. Visiotaulu voi olla hyvä pohja muutokselle. Se voi parhaassa tapauksessa olla muutosmatkallasi ensimmäinen askeesi, joka käynnistää lumipallon lailla kasvan muutoksen. Jos aarrekartta kiehtoo, niin kokeile – omalla vastuullasi. Ohjeet visiotauluun, josta voi olla aidosti hyötyä
Millaisia kokemuksia sinulla on unelma-/aarrekartasta tai visiotaulusta? Onko se auttanut sinua? Vai oletko törmännyt mahdollisiin rajoituksiin? Kerro kommentteihin! Lue myös nämä kirjoitukseni elämänmuutoksen tueksi:
Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka auttaa yksilöitä lisäämään elämäntyytyväisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia.
20/12/2018 Onnistu elämänmuutoksessa - 5 self help -kirjaa, jotka auttavat saamaan haluamasiRead NowOnnistu elämänmuutoksessa - viisi self help -kirjaa, jotka auttavat saamaan haluamasiOikeat sanat oikeaan aikaan voivat osua ja upota niin, että ne muuttavat elämäämme pysyvästi. Ei siis ihme, että elämäntaito-oppaita ja self help -kirjoja on niin valtavasti, että siitä runsaudesta itselle sopivan ja aidosti auttavan teoksen valinta on haastava tehtävä. Parhaat elämäntaitokirjat ovat rautaisten ammattilaisten kirjoittamia, faktoihin perustuvia mutta selkokielisiä sekä käytännössä toimiviksi osoittautuneita. Listasin tähän juttuun avuksesi hyviä self help -kirjoja, jotka sopivat näihin kriteereihin: niiden tarjoamat vinkit, neuvot ja viisaat sanat ovat osoittautuneet toimiviksi, niin itselläni kuin monella asiakkaallani.  SATU PIHLAJA: AIKAANSAAMISEN TAIKAAjanhallinta on tekemisten hallintaa. Tämä nerokas sanoitus tiivistää itsensä johtamisen ytimen. Psykologi Satu Pihlajan teos kertoo, miten asetat itsellesi tavoitteita sekä suunnittelet ja ohjaat tekemisesi niin, että pääset asettamiisi tavoitteisiin. Kirja sisältään tuhdin vinkkipankin erilaisista menetelmistä, joita voit käyttää saadaksesi asioita tehtyä. Suosittelen katsomaan vinkit läpi ja poimimaan niistä itselleen sopivimmat. Itselleni käyttöön jäi kirjasta esimerkiksi BANJO (Bang A Nasty Job Off): aloita päivä hoitamalla yksi ikävä tehtävä alta pois. Omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että BANJOlla aloitetun aamun jälkeen olo on harvinaisen energinen ja voimaantunut. Itsetyytyväisyys kummasti kohoaa! Kenelle? Sinulle, joka haluat saavuttaa jotain ja nautit siitä kun saat asioita aikaan. Puhuttelee erityisesti luonteeltaan tavoitteellisia henkilöitä saamaan tehokkaasti tuloksia aikaan. ANU KANGASNIEMI: TAVOITTEESTA TAVAKSITässä hyvinvoinnin lisäämiseen paneutuvassa kirjassa todella ymmärretään, että harvalle meistä epäterveelliset elämäntavat johtuvat tiedonpuutteesta. Tiedämme kyllä, miten liikkua ja syödä ’oikein’, mutta vaikeudet koittavat, kun yritämme saada tätä tietoa osaksi arkea. Tässä opuksessa ei anneta yhtä mallia, johon oma elämä pitäisi sovittaa. Teos kannustaa etsimään omaan elämään sopivat tavat, jotka joustavat tilanteiden mukaan. Tämä onkin avain pysyviin muutoksiin. Vankkaan tutkimuspohjaan perustuen kirja luo ymmärrystä siihen, miksi muutos on niin vaikeaa ja miksi ehkä olet epäonnistunut muutosyrityksissäsi aiemmin. Kirja pohjaa pysyvän muutoksen toteuttamisessa arvo-, hyväksyntä- ja tietoisuustaitopohjaiseen lähestymistapaan sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Kirjassa on teorian lisäksi paljon harjoituksia ja tehtäviä, jotka auttavat oman tilanteen hahmottamisesta. Oma suosikkini on kirjassa esitelty terveyskäyttäytymisanalyysi, joka auttaa hahmottamaan omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden välisiä suhteita. Kenelle? Sinulle, joka haet pikaratkaisujen sijaan pysyviä muutoksia erityisesti terveellisien elämäntapojen juurruttamiseksi osaksi arkeasi.  Frank Martela: Tahdonvoiman käyttöohje Vaikka tavoite olisi miten motivoiva tahansa, tulee matkalla siihen todennäköisesti vaikeitakin hetkiä, eivätkä kaikki tavoitteeseen vievät teot aina tunnun mieluisilta: Esimerkiksi syysmyrskyn keskellä kunnonkohottajaa houkuttaa enemmän sohva kuin lenkkipolku ja opiskelijan on vaikea vastustaa Orange is The New Blackin uutta tuotantokautta, vaikka tärkeä tentti lähestyy. Kun motivaatiota koetellaan, tahdonvoima antaa tekemiselle siivet. Tahdonvoiman käyttöohje ohjeistaa, miten saat tahdonvoimasi käyttöön silloin, kun sille on todella tarvetta. Erityisen antoisiksi koin kirjan antamat vinkit, joilla omaa ympäristöään voi muokata tahdonvoimaa tukevaksi tai jopa sellaiseksi, että tahdonvoimaa ei tarvitse tuhlata. Esimerkiksi laita asiat, joihin et halua törmätä piiloon. Jos siis vaikka haluat säilyttää kotonasi suklaata, mutta toivot ettet syö sitä, niin valitse suklaasi säilytyspaikaksi piilo, josta et näe sitä joka kerta kaappia avatessasi ja josta sen ottaaksesi joudut näkemään vaivaa. (esim. yläkaapin takanurkassa toimii minulla hyvin) Kenelle? Motivaatiopulasta kärsiville ja pitkää muutosprojektia työstäville. Niille, jotka haluavat tehdä tekemisestään mahdollisimman helppoa. Arto Pietikäinen: Kohti arvoistasiTämä arvotyöskentelyä käsittelevä teos auttaa hahmottamaan, mikä on sinulle aidosti tärkeää ja merkityksellistä. Henkilökohtaiset arvot ovat motivaatiomme ytimessä ja tietoisuus omista arvoista auttaa löytämään syvemmän merkityksen muutoksille. Psykologi Arto Pietikäisen kirjan lukuisat harjoitukset toimivat tukena itsetutkiskelulle ja auttavat toteuttamaan arvopohjaisia muutoksia elämääsi. Mielestäni tämä on kirja, jonka lukemisen kanssa ei kannata kiirehtiä. Etene kirjan kanssa pikku hiljaa ja tee tehtäviä ajan kanssa. Arvotyöskentely on jatkuvaa toimintaa, joka vaatii pitkäjänteisyyttä. Kirja onneksi muistuttaa myös, että vain teot muuttavat elämäsi. Arvot ovat abstrakteja käsitteitä ja toteutuakseen vaativat käytännön toimia: arkisia valintoja, jokapäiväisiä tekemisiä. Kenelle? Sinulle, joka haluat täsmentää, mikä on sinulle elämässä tärkeää ja haluat löytää syvemmän merkityksen toivomallesi muutokselle  SATU RÄMÖ & HANNE VALTARI: UNELMAHOMMISSAMietitkö uramuutosta ja haluat löytää työn, josta aidosti nautit? Ammattibloggaajien ja yrittäjien Satu Rämön ja Hanne Valtarin teos on mainio yhdistelmä realismia ja unelmahöttöä: Se kannustaa tekemään työn asioista, joihin suhtaudut niin intohimoisesti, ettei työ tunnu ikävältä raatamiselta. Samalla kirja huomioi tulojen välttämättömyyden ja opastaa tutkailemaan vaihtoehtoja taloudellisesti järkevältä kannalta.
Nykyaikainen teos herättää kipinän, joka auttaa miettimään epätavallisempiakin työnkuvia. Kirjassa on paljon ajattelutehtäviä, jotka auttavat konkretisoimaan toiveita ja viemään asioita käytäntöön. Kenelle? Intohimon ja elannon yhdistämisestä unelmoiville. Täsmätietoa erityisesti niille, joita houkuttaa bloggaaminen ammattina, mutta kirja antaa yhtälailla potkua uramuutokseen alalla kuin alalla. .... Lue myös nämä kirjoitukseni tueksi elämänmuutokseen:
Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka auttaa yksilöitä lisäämään elämäntyytyväisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia. 8/11/2018 Motivaatio kadoksissa? Viisi vinkkiä, joiden avulla saat tehdyksi tehtävät, jotka eivät innostaRead NowKello yhdeksän torstaiaamuna. Olen varannut kalenteristani aamupäivän kirjanpitoon menevien kuittien järjestelyyn sekä materiaalien ja tekstien oikolukuun. Suunnitteluuni tyytyväisenä istun työpöytäni ääreen. Kello kymmeneen mennessä olen ollut varsin aikaansaava: Olen herättänyt Instagrammissa keskustelua. Olen hyväksynyt uudet verkostoitumispyynnöt LinkedInissä ja laittanut verkostoitumiskutsut lähettäneille henkilökohtaiset viestit. Olen jatkanut keskusteluja Facebookin ammatillisissa ryhmissä. Ihan siinä sivussa sovin lapselle leikkitreffit. Sitten vielä keksin loistoidean uuteen blogipostaukseen. Havahdun klo 11.30: uusi teksti on oikolukua vaille valmis ja nälkä kurnii vatsassa. Miten tässä nyt näin kävi? Ne kuitit kirjanpitoon ja oikoluettavat materiaalit. Öh… Mitä olisi kannattanut tehdä toisin, jotta aikaansaavuuteni olisi kohdistunut suunnittelemiini tehtäviin? Keskittyminen tekemiseen ja huomion ylläpito ovat vaikeita, jos tehtävä ei innostaInnostavien tehtävien kanssa motivaatio antaa tekemiselle siivet. Aika laukkaa kuin huomaamatta ja työ ei tunnu työltä. Mutta jokaiseen työhön kuuluu myös sellaisia tehtäviä, jotka itsessään eivät ole innostavia. Itse koen oikoluvun työlääksi, sillä kirjoitusvirheiden huomaaminen on automaattisesta oikoluvusta huolimatta minulle lähes mahdotonta (jos kävisin koulua nyt, minulla todennäköisesti havaittaisiin lievä lukihäiriö). Kuittien järjestelyn innostavuutta tuskin tarvitsee ainakaan yrittäjille sen enempää avata. Itsekuri auttaa tekemään tehtäviä, joista emme pidä. Mutta itsekuria on käytettävissä vain rajallisesti. Siksi listasin viisi asiaa, joiden avulla saat asioita aikaan kuluttamatta itsekuriasi loppuun.  vinkki 1: Huomioi tehtävien innostavuus suunnitellessasi - valjasta käyttöön motivaatio tai tahdonvoimaKuvailemani aamun tekemisissä olin jättänyt huomioimatta sen olennaisen asian, että hoidettavat asiat eivät ole minulle innostavia tai mieluisia tekemisiä. En varautunut siihen, että tarvitsen tahdonvoimaa eli sitä puhtia, joka auttaa puskemaan eteenpäin silloin kun motivaatio pettää. Ensimmäinen askel suunnittelussa on siis huomioida, miten innostavaksi koet tehtävän. Jos tehtävä on innostava, hyvässä lykyssä varattuasi tehtävälle ajan se suorastaan huolehtii, että se tulee tehdyksi. Oikein odotat että pääset tarttumaan siihen, etkä malttaisi päästää tehtävää kädestäsi ennen kuin se on valmis. On turha toivoa, että vähemmän innostavat tehtävät hoituvat samalla flowlla kuin itsessään vetovoimaiset tehtävät. Vähemmän innostavien tehtävien kanssa kannattaa siis ottaa vinkit 2-5 käyttöön. vinkki 2: Tee aloittaminen helpoksi ja vältä vitkuttelu ohjaamalla huomiosi olennaiseenEsimerkissäni asiat alkoivat mennä pieleen jo edellisiltana. Olin jättänyt tietokoneelle illalla käyttämäni sovellukset auki. Aloittaessani työt Facebookin ’7 uutta ilmoitusta’ -symboli kaappasi mielenkiintoni ja wordiin kirjoittamani Instagram-postausidea sai runosuonieni sykkimään. Tässä vaiheessa olisi vaatinut aikamoista ponnistusta suunnata keskittymiskykyni vähemmän innostaviin tehtäviin, jotka olivat työlistallani. Vähemmän innostavien tehtävien aloittaminen muuttuu helpoksi, kun niihin tarttuminen on yhtä vaivatonta kuin Facebookin ja LinkedInin ilmoitusten huomaaminen. Tämä onnistuu näin:
Kun sitten aamulla istut työpöytäsi ääreen huomiosi siirtyy vaivatta siihen, mitä haluat työstää.  vinkki 3: Estä haahuilu rakentamalla optimaaliset olosuhteetVähemmän innostavien tehtävien parissa mielenkiintomme herpaantuu herkemmin kuin innostavien tehtävien parissa. Jos havaitsemme jotain kiinnostavaa, joudumme käymään aikamoisen ponnistelun, jotta huomiomme pysyy alkuperäisessä tekemisessä. Suojaa siis havaintokenttäsi tekijöiltä, jotka voivat viedä huomiosi. Jos mahdollista
Haahuilu vähenee myös sillä, että käytettävää aikaa ei ole liikaa: Jos sinulla on tunnin tehtävään kaksi tuntia aikaa, on helppo sortua ’onhan tässä aikaa nopeasti katsoa Facebook’ -ajatteluun. Silloin joudut ponnistelemaan päästäksesi takaisin tekemiseen. Tai pahimmassa tapauksessa sinulle käy kuten minulle: etenet somen syövereiden innostamana tekemään jotain mielenkiintoisempaa kuin kuittien lajittelu. vinkki 4: Tee tekemisestä mahdollisimman kivaaHyväksy se, että kaikki tekeminen ei ole aina itsessään innostavaa. On ihan ok, että muovipussiin tungettujen kuittien järjestäminen ei ole mielipuuhaasi. Mutta mitä voit tehdä, jotta tekeminen olisi sinulle mahdollisimman mukavaa? Miten voit järjestää ympäristösi niin, että se olisi mahdollisimman nautinnollinen? Et ehkä voi vaikuttaa tehtävän sisältöön, mutta voinet vaikutta työskentelytapoihisi tai ympäristöösi. Esimerkiksi vanhat työkaverini hoitivat kuukausittain toistuvan parin tunnin rutiinihomman yhdessä, jotta tekeminen oli mukavampaa. Kirjoittajatuttuni nautti kirjoittamisesta tekemällä sen Espanjassa. Itse nautin monesta tietokoneella tehtävästä rutiinihommasta kahvilassa enemmän kuin työhuoneellani.  vinkki 5: Palkitse itsesiIsoin palkinto minulle kaikkien töiden tekemisessä on se, että nämä tylsätkin tehtävät mahdollistavat sen, että valtaosa työstäni on ihan parasta. Mutta motivaatiopulan syövereissä ei näin abstrakti palkkio riitä antamaan tekemiselle siipiä. Lyhyellä aikavälillä konkreettinen palkinto tuo potkua enemmän. Miten voit palkita itsesi saatuasi tylsät tehtävät tehtyä? Ehkä haet erityisen hyvän kahvin, otat päiväunet, sometat rauhassa tai nautit kävelystä auringossa? Bonusvinkki: joskus kannattaa joustaaTämä blogiteksti syntyi sillä ajalla, jonka olin suunnitellut käyttäväni oikolukuun ja kuittien järjestelyyn. En kadu. Mielestäni tämä oli teksti, jonka piti tulla kirjoitetuksi. Siitä oli hyötyä minulle ja toivottavasti myös sinulle.
Jatkossakin voin tinkiä blogitekstin oikoluvusta ja varaan treffit kuittieni kanssa huomiselle – tällä kertaa omista vinkeistäni oppia ottaen. Nautinnollisia ja aikaansaavia työpäiviä! Kirjoittaja on psykologi, joka innostuu valmentamisesta ja kirjoittamisesta sekä tuunaa vähemmän innostavat tehtävät mahdollisimman mukaviksi. 26/10/2018 Otatko kanssakulkijaksesi myötätuntoisen ystävän vai pahimman kriitikkosi? Näin lisäät tyytyväisyyttäsi myötätunnollaRead NowOtatko kanssakulkijaksesi myötätuntoisen ystävän vai pahimman kriitikkosi? Näin lisäät elämäntyytyväisyyttäsi myötätunnollaEt saanut hakemaasi unelmien työpaikkaa. Haluatko kuulla moitteita ja alleviivauksen puutteistasi, vai saada helpotusta ikävään oloosi? Valinta on sinun. Opettelemalla itseesi kohdistuvaa myötätuntoa voit valita itsekritiikin tai ystävällisyyden. Vaikka emme haluaisikaan moittia itseämme, mielemme usein tekee sen automaattisesti, ihan pyytämättä. Ja kun elämämme on täyttä, vaatimusten ja odotusten ristiaallokossa luovimisesta ei kukaan selviä kolhuitta. Itsekritiikille tarjoutuu päivittäin satoja mahdollisuuksia nalkuttaa. Itseemme kohdistuva myötätunto on itsekritiikin vastakohta.  Myötätuntoa voi kokea sekä muita että itseään kohtaan Myötätunto on sitä, kun huomaat lapsen harmistumisen palikkatornin kaatuessa ja yrität helpottaa hänen oloaan: Otat itkua tuhertavan lapsen syliin ja silität päätä rauhoittavasti. Tarjoat apuasi tornin uudelleenrakentamiseen tai ehdotat uutta leikkiä. Myötätunto on siis kykyä mennä toisen asemaan ja toimia ystävällisesti ja auttavaisesti toista kohtaan.  Itsemyötätunto tarkoittaa samanlaista kykyä itseäsi kohti. Se on sitä, että mokattuasi töissä et ala sättiä itseäsi tyhmyydestäsi ja osaamattomuudestasi. Kritisoinnin sijaan tunnistat pahan mielesi ja mietit, mitä voit tehdä lievittääksesi ikävää oloasi. Ehkä juttelet työkaverillesi tai käyt kahvilla. Itsemyötätunnon ydin on siis oman ikävän fiiliksen huomaaminen ja pyrkimys lievittää ja ehkäistä sitä. Silloin kohtelet itseäsi ymmärtäväisesti ja ystävällisesti – samaan tapaan kuin myötätuntoisena vanhempana kohtelet lastasi. Itsemyötätunto on itsestäsi huolehtimista, joka tutkitusti lisää elämäntyytyväisyyttäsiItsemyötätunto on taito, joka tutkitusti johtaa elämäntyytyväisyyden kohoamiseen. Se auttaa pitämään huolta hyvinvoinnistasi erityisesti silloin, kun kohtaat vaikeuksia. Se auttaa sinua selviämään musertumatta epäonnistumisista ja helpottaa suhtautumaan itseesi armollisesti. Itsemyötätuntoa on tutkittu paljon ja sen hyödyt ovat selkeät. Tutkimuksissa on havaittu, että itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat itseensä kriittisemmin suhtautuviin verrattuna:
 Itsemyötätunnolla on vain positiivisia vaikutuksia Itsemyötätunnon yksi mainio ominaisuus on se, että tutkimusten mukaan sitä ei voi olla liikaa. Eli korkealla itsemyötätunnolla ei ole havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia. Itsemyötätunto ei siis johda esimerkiksi laiskuuteen ja oman vaatimustason laskuun, ongelmien lakaisemiseen maton alle tai ikävien tuntemusten tunteiden kieltämiseen. Se ei ole itsesääliä tai itsekeskeisyyttä. Sen sijaan itsemyötätunto antaa rohkeutta kohdata haasteita, ikäviä tunteita ja pahaa oloa tietäen, että pystymme käsittelemään myös mahdolliset epäonnistumiset. Myötätuntoisella asenteella voimme tarkastella virheitämme musertumatta ja oppia niistä. Se auttaa käsittelemään rakentavasti ongelmia ja oppimaan niistä, jottei ikävä tilanne toistuisi. Itsemyötätunnon harjoittamisen alkeet Itsemyötätunnon houkuttelevat vaikutukset ovat kenen tahansa saatavilla. Se ei nimittäin ole sisäsyntyinen ominaisuus, joka joillain onnekkailla on ja toisilla ei. Kyseessä on opittavissa oleva taito, jota kuka vaan meistä voi kehittää. Itsemyötätuntoa ei opi hetkessä, mutta arkemme antaa harjoitteluun jatkuvasti mahdollisuuksia. Voit siis ujuttaa harjoittelua arkeesi ja pikku hiljaa kehittää taitojasi itsemyötätunnossa. Lupaan, että se kannattaa  Askel 1: tarkkaile itsekritiikkiä
Voidaksesi muuttaa jotain, sinun on oltava siitä tietoinen. Siksi itsemyötätunnon harjoittaminen alkaa oman sisäisen äänesi tarkkailulla. Ensimmäinen tehtäväsi on tulla tietoiseksi itsekritiikistäsi. Harjoitus: Tutustu sisäiseen kriitikkoosi Pidä päiväkirjaa viikon ajan. Millaisissa tilanteissa kuulet itsekritiikkiä? Mitä sisäinen kriitikkosi arvostelee (olemustasi, uraasi, ihmissuhteitasi, käyttäytymistäsi vai mitä)? Mitä kriitikkosi sanoo, kun moitit itseäsi? Askel 2: harjoittele vaihtoehtoista tapaa puhua itsellesi Kun olet tullut tietoiseksi sisäisen kriitikkosi toiminnasta, voit aloittaa vaihtoehtoisen puhetavan harjoittelun. Harjoitus 1: Mieti päivästäsi tilanne, jossa sisäinen kriitikkosi pääsi puhumaan. Mieti sitten, miten myötätuntoinen ystävä olisi puhunut tässä tilanteessa. Toista harjoitusta päivittäin. Harjoitus 2: Kun harjoitus 1 luonnistuu, niin ala harjoitella vaihtoehtoista puhetta aina kun havaitset itsekriittisiä ajatuksia. Kun huomaat kritisoivasi itseäsi, pysähdy miettimään, mitä sanoisit, jos ihminen, josta välität, olisi samassa tilanteessa. Aluksi harjoittelu voi tuntua teennäiseltä ja väkinäiseltä. Mutta harjoittelemalla vaihtoehtoinen puhe alkaa sujua sinulta helpommin ja helpommin. Siksi harjoittelua kannattaa jatkaa kunnes vaihtoehtoinen puhe alkaa sujua sinulta luonnostaan. Askel 3: harjoittele itsestäsi huolehtimista Harjoitus Kun kohtaat vaikeuksia tai epäonnistut, pysähdy kysymään, mikä olisi ystävällisin teko, jonka voisit tehdä itsellesi juuri nyt? Se voi olla pieni, arkinenkin asia kuten kuppi teetä, soitto ystävälle tai lämmin suihku. Voit tehdä listan sinulle mieluisista asioista, ja palata listaan silloin kun huomaat kaipaavasi helpotusta oloosi. Toistamalla itsemyötätuntoista suhtautumistapaa sitkeästi arjessa vahvistat sitä aivoissasi. Ajan myötä itsemyötätuntoinen suhtautumistapa alkaa muuttua helpommaksi ja vaatii vähemmän ponnistelua. Toistojen myötä se alkaa muuttua automaattiseksi rutiiniksi. Myötätuntoisen ystävän äänen säestäessä voit kohdata arjen haasteet rohkeasti, etkä lannistu elämän tuomista vastoinkäymisistä. Elämäntyytyväisyytesi kohoaa. Koet olosi onnellisemmaksi. ..... Lue lisää:
Hyvinvointi on hyvän arjen perustaTämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerroin hyvän arjen koostuvan sujuvuudesta ja iloisuudesta. Tässä postauksissa nostan näkökulmia, joilla arkeaan voi tuunata paremmaksi - sujuvammaksi ja iloisemmaksi. Kaikille sopivaa valmisratkaisua ei ole. Poimi vinkeistäni ne, jotka ovat olennaisia juuri sinun hyvälle arjellesi. Voit soveltaa näitä vinkkejä monenlaisiin elämäntilanteisiin, vaikka olen koonnut tämän jutun erityisesti ruuhkavuosia elävän vanhemman näkökulmasta. asiat, joista nautit, lisäävät hyvinvointiasiHyvinvointisi on moottori, joka antaa energiaa arkeesi. Se antaa hyvän fiiliksen, joka tukee arjen harmeista ja haasteista selviämistä. Se tekee sinusta aikaansaavan ja tehokkaan. Jos voit huonosti, kaikki takkuaa. Arjen sujuvuus ja ilo puuttuvat. Varmistamalla oman hyvinvointisi, jaksat huolehtia myös muista. Hyvinvointiin vaikuttavien perusasioiden (lepo, liikunta, ravinto) lisäksi olennaista on huolehtia niistä asioista, jotka saavat juuri sinut voimaan hyvin. Se tarkoittaa sellaisten asioiden sisällyttämistä arkeesi, joista nautit. Ne voivat olla omia harrastuksia, omien ystävien näkemistä tai muuta tekemistä. Olennaista on, että tekeminen on sellaista, että koet sen vaikuttavan hyvinvointiisi.  Tunnista, mikä saa sinut voimaan hyvinEnsimmäinen askel omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa on sen selkeyttäminen, mitkä tekijät vaikuttavat juuri sinun hyvinvointiisi. Täsmennä itsellesi:
Sitten mieti, kaipaatko muutosta johonkin hyvinvointiisi vaikuttaviin tekijöihin:
Varmista, että sinulla on tärkeimpiin hyvinvointisi takaaviin asioihin edes jonkin verran aikaa viikkotasolla. Rutiinit, suunnittelu ja ennakointi auttavat tässä. Lisää hyvinvointiasi pienin askelinSinä olet paras asiantuntija arvioimaan, voitko riittävän hyvin. Jos koet, että haluat muuttaa jotain hyvinvointiisi vaikuttavista tekijöistä, avainkysymys on: Mikä hyvinvointiisi liittyvistä tekijöistä on se, jonka muuttamisella tai johon panostamisella on suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi? Kun tiedät, mikä on olennaisin muutettava asia, osaat kohdentaa rajallisen aikasi ja energiasi oikein. Jos haluat muuttaa jotain, etene pienin askelin etene muutoksessa pienin askelin ja kohdista muutos oikein.  vie tietosi käytäntöönHyvinvoinnista huolehtimisessa useimmiten ongelmana ei ole se, ettemmekö tietäisi miten ”pitäisi” liikkua ja syödä, paljonko kannattaisi nukkua ja mitä keinoja voi hyödyntää psyykkiseen hyvinvointiin ja palautumiseen. Hankaluuksia nousee kaiken tämän saatavilla olevan tiedon laittamisesta käytäntöön, osaksi omaa arkea. Itselleen sopivien ratkaisujen löytäminen voi vaatia hieman kekseliäisyyttä, mutta yleensä itselle sopivan tavan löytäminen on vaivan arvoista. Annan yhden esimerkin, joka liittyy tyypilliseen ruuhkavuosivanhemman pohdintaan: mistä aikaa liikunnalle. Esimerkki: mistä aikaa liikunnalle?Haluan liikkua, mutta en ehdi. Mistä ihmeestä löydän arkeeni aikaa liikunnalle? Kun olet täsmentänyt, mihin haluat panostaa hyvinvoinnissasi (esimerkissämme liikunta), mieti vaihtoehtojasi. Hyötyliikuntaa, itsenäistä liikuntaa vai ohjattua toimintaa? Millaisia vaihtoehtoja sinulla käytännössä on? Veikkaisin, että innokkaimpia hyötyliikkujia ovat pienten lasten vanhemmat. Työmatkapyöräily/-kävely/-lenkkeily vaatii hieman totuttelua ja rutiinien rakentamista, mutta monelle se on yksi aikatehokkaimmista tavoista liikkua. Kotona olevana vanhempana vastaavaa hyötyliikuntaa saa hoitamalla siirtymät pyörällä tai vaunulenkkeillen. Voit ideoida erilaisia vaihtoehtoja hyötyliikuntaan:
Jos taas haluat liikkua muuten kuin hyötyliikunnalla, tarkastele avoimin mielin kaikkia, jopa hulluja ja epätavallisia, vaihtoehtojasi.
Valitse kokeiltavaksi vaihtoehto, joka voisi toimia sinulla. Jos se ei toimikaan, kokeile toista vaihtoehtoa. Kun tahtotila on vahva, löytyy kyllä keino. Hyvinvointi ei tarkoita täydellisyyttä Hyvinvointi ei ole suoritus, jossa tulisi pyrkiä täydellisyyteen. Kyse on siitä, että olet riittävässä iskussa vastaamaan arkeesi. Kyse on siitä, että hyvinvointisi on tasolla, joka mahdollistaa hyvän arjen.
Älä sisäistä kaikkia neuvoja ja ohjeita, joiden sanotaan takaavan hyvinvointisi. Aidosti olennaista on tunnistaa, mikä on oikeasti sinun hyvinvoinnillesi tärkeää ja etsiä juuri sinulle sopivat keinot niiden tekijöiden tukemiseen. Panosta vain siihen, mikä juuri sinun hyvinvoinnillesi aidosti tärkeää. --- Lue myös Hyvä arki -juttusarjan aiemmin ilmestynyt osa: Hyvä arki osa 1/2: Onnellisuus piilee arjessa Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missio on saada ihmiset nauttimaan arjestaan. Onnellisuus piilee arjessa Millaisia ajatuksia sinulla tulee mieleen arjestasi? Oletko siihen tyytyväinen? Moni meistä miettii, miten omaa arkea voi muuttaa paremmaksi: onnellisemmaksi, sujuvammaksi, kivemmaksi, energisemmäksi... Hyvä uutinen on, että omaa arkea voi tuunata haluamaansa suuntaan. Tästä postauksesta saat selkeät työkalut, joilla juuri sinä voit muuttaa arkeasi iloiseksi ja sujuvaksi. Lopputuloksena on kohonnut elämäntyytyväisyys, lisääntynyt psyykkinen hyvinvointi ja onnellisuus. Miltä kuulostaa? Hyvä arki on sujuvaa ja iloista Arkemme sujuvuus, arjenilot ja elämästä nauttiminen joka päivä ovat onnellisuudellemme ja elämäntyytyväisyydellemme pitkällä tähtäimellä tärkeämpiä kuin Karibian risteilyt ja muut elämän huippuhetket. Harvinaiset kohokohdat eivät korvaa arjen onnellisuutta. Olemme elämäämme aidosti tyytyväisiä silloin, kun voimme nauttia elämästä tässä ja nyt sen sijaan, että aina odottaisimme seuraavaa lomaa, seuraavaa ulkomaan reissua tai jotain muuta arjesta poikkeavaa. Toki kivojen asioiden odotus on normaalia, mutta jos odottaminen on arjen suuri ilo, on jotain pielessä. Olemme aidosti elämäämme tyytyväisiä, kun tunnemme aitoja onnentunteita edes vähän arjessammekin. Hyvä arki ei tarkoita sitä, että yritämme poistaa elämästämme kaiken, mikä ei ole täydellistä ja ihanaa. Ylä- ja alamäet sekä hyvät ja huonot hetket ovat luonnollinen osa elämää, eikä niistä voi tai tarvitse pyrkiä eroon. Mutta on tärkeää, että arjessa on positiivinen vire. Se tarkoittaa sitä, että kun mietimme arkeamme, tulee mieleemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia mielleyhtymiä. Psyykkiselle hyvinvoinnillemme on tärkeää, että rakennamme omasta arjestamme mahdollisimman nautittavaa.  Arjen sujuvuus ja ilo Hyvän arjen kulmakivet ovat sujuvuus ja ilo. Sujuvuus tarkoittaa sitä, että arjessa toistuvat perusasiat kuten ruokahuolto sekä työ- ja päiväkotimatkat rullaavat vaivatta ja ilman hampaiden kiristelyä. Ilo arjessa tarkoittaa sitä, että sinulla on arkeasi miettiessäsi hyvä mieli ja sitä, että arki tuntuu mukavalta. Parhaimmillaan se on tunne siitä, että loman jälkeen on kiva palata tavalliseen arkeen. Ilo arjessa on sitä, että arjessaan näkee enemmän positiivista kuin negatiivista. Sujuvuus ja ilo kulkevat usein käsikädessä ja limittyvät. Kun aamutoimet soljuvat mukavasti, lähtevät lapset päiväkotiin ja vanhemmat töihin iloisina. Ja vastavuoroisesti kun mieli on iloinen, pieniin arjen harmeihin on helpompi suhtautua rennosti, jolloin kaikki sujuu helpommin. Rutiinit ja omannäköiset valinnat mahdollistavat sujuvuuden Arjen sujuvuuden ytimessä ovat rutiinit ja omannäköiset valinnat. Niiden ansiosta pakolliset päivittäin toistuvat asiat (kotityöt, ruokahuolto, työmatkat jne.) hoituvat mahdollisimman pienellä panostuksella. Rutiinilla sanana voi olla tylsän kuuloinen kaiku. Mutta rutiinien idea on tylsyyden vastakohta: niiden tarkoitus on helpottaa arkeasi ja tehostaa ajankäyttöäsi niin, että arjen pakollisiin hommiin kuluu mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa. Tämän tarkoitus ei ole maksimoida suoriutumistasi vaan ideana on, että vapautuneen ajan ja energian voit suunnata johonkin sinulle tärkeään, joka tuo arkeesi iloa. Vaikka harrastuksiisi tai joutenoloon. Parhaimmillaan toimivat rutiinit vapauttavat vapaa-aikaa ja tuovat joustavuutta ajankäyttöösi. Yhteistä arkeensa tyytyväisillä vanhemmilla on se, että jokainen heistä on löytänyt juuri hänen perheeseensä arkeen sopivat, omannäköiset ratkaisut. He ovat uskaltaneet kyseenalaistaa valtavirran ratkaisut ja keränneet hyviä vinkkejä muilta. Sen jälkeen he ovat ottaneet parhaat tavat käyttöön ja lisäksi soveltaneet itselleen ja perheelleen sopivat ratkaisut. Omannäköisillä ratkaisuilla löydät paitsi juuri teidän perheellenne sujuvimmat rutiinit, myös huolehdit omasta tyytyväisyydestäsi löytämällä sinun (ja puolisosi) arvoihin sopivia ratkaisuja.  Iloa arkeen Sujuvuuden jälkeen toinen hyvän arjen kulmakivi on ilo. Iloinen arki tarkoittaa sitä, että arki tuntuu kivalta ja että siinä on läsnä asioita ja tekemisiä, jotka saavat sinut iloiseksi ja tuovat hyvän mielen. Iloa ja nautintoa arkeensa voi tuoda kolmella tavalla:
Esimerkki: Itse sovellan näitä kolmea tapaa esimerkiksi näin: Kirjoittaminen tuo minulle iloa työssäni ja vapaalla. Jotta ehdin kirjoittaa edes jonkin verran, sanelen blogitekstejä usein kotitöiden lomassa tai lenkillä. Tämäkin postaus sai runkonsa ja ydinajatuksensa ruoanlaiton, ruokakaupan ostosten purkamisen, tiskauksen ja siivoilujen ohella. Olisittepa kuulleet sen astioiden kilinän, joka nauhoitusten taustalla kuului – heh! Saneleminen antaa minulle mahdollisuuden kirjoittaa enemmän kuin vain koneella istuen ehtisin, sillä itse kirjoitustyö syntyy saneluideni pohjalta minulla verrattain nopeasti. Lisäksi nautin noiden saneluiden tekemisestä paljon! Tykkään kirjoittamisesta työpöydän ääressä – mutta välillä maksimoin nautinnon kirjoittamalla puutarhassamme kesän lämmöstä ja auringosta nauttien.  Multitaskaus - uhka vai mahdollisuus? Varsinkin silloin kun arki on hektistä ja täyttä, iloa tuottavia asioita voi helpostikin lisätä multitaskaamalla eli tekemällä kahta asiaa yhtä aikaa. Vaikkapa kuuntelemalla äänikirjaa kotitöiden ohella. Esimerkki: En pidä autolla ajamisesta, koen yksityisautoilun ekologisesti huonona valintana ja koen autossa kökötetyn ajan ajanhukkana. Mutta autoilu sujuvoittaa välillä arkeani huomattavasti ja tuo selkeitä aikasäästöjä (vapauttaen aikaani johonkin iloa tuottavaan). Olen lisännyt iloa autoiluun kuuntelemalla äänikirjoja. Näin multitaskaus on tuonut minulle selkeää iloa arkeeni ja sen avulla olen löytänyt lisää aikaa minulle tärkeisiin asioihin eli lukemiseen äänikirjojen muodossa. Multitaskausta kannattaa kuitenkin käyttää vain harkiten, sillä se on aivoillemme kuluttavaa. Ensinnäkin se toimii vain silloin, kun ainakin toinen samanaikaisista tekemisistämme on automaattista (esim. pyykkihuolto). Kahta tietoista ajattelua vaativaa tehtävää (kuten keskustelun käyminen ja sähköpostin kirjoittaminen samanaikaisesti) on nykytutkimuksen mukaan turha yrittää yhdistää: molemmat suoritukset kärsivät ja päädyt hukkaamaan aikaa ja resurssejasi. Toisekseen multitaskaus kuormittaa aivojamme ja aivomme tarvitsevat myös lepoa. Kaikkia hetkiä ei siis pidä täyttä aivointensiivisellä tekemisellä. Välillä on hyvä antaa mielen rentoutua. Voit antaa välillä mielesi tehdä, mitä se haluaa tai vapauttaa aivosi ajattelusta keskittymällä tähän hetkeen. Voit siis välillä ottaa vaikka pyykkien viikkauksen rentouttavana mindfulness-harjoituksena. Älä oletusarvoisesti käytä multitaskausta koko ajan, vaan lisää sitä itsellesi sopivissa määrin – oma fiiliksesi on hyvä mittari. Arjesta ei ole tarkoitus tehdä suoritusta, jossa teet jatkuvasti kahta asiaa yhtä aikaa. Sitä ei kukaan pitkällä tähtäimellä jaksa.  Hyvän arjen rakentaminen käytännössä Miten sitten rakentaa hyvä arki itselleen? Miten lisätä sujuvuutta ja iloa? Tätä harjoitusta varten tarvitset kynän ja paperia sekä vaiheisiin 1-3 rauhallista aikaa. Sen jälkeen toteutat muutoksia omassa elämässäsi (vaiheet 4 ja 5). 1. Visioi: Luo itsellesi visio hyvästä arjesta, jota haluat elää. Tee listaus, mindmap tai kollaasi. Tyyli on vapaa. Visioi, unelmoi, haaveile ja täsmennä, millaista arkesi ideaalitilassa ja parhaassa tapauksessa olisi. Apukysymyksiä:
Anna ajattelusi rullata sensuroimatta ja mielikuvituksesi lentää. Älä murehdi, mikä on realistista tai miten pääset tähän ideaalitilaan. Nyt saa unelmoida isosti! Kysyn useimmiten coaching-asiakkailtani, jos minulla olisi taikasauva ja mikä vaan olisi mahdollista, niin mitä laitetaan tulemaan. Moni hätkähtää huomatessaan toivovansa ja unelmoivansa lähinnä arkisista asioista: Sitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa. Sitä, että koko perhe lähtee töihin/päiväkotiin/kouluun hyvillä mielin. Sitä, että ehtii liikkua muutaman kerran viikossa. Mitä juuri sinä haluat? Mikä olisi sinulle tärkeää? Älä mieti, mitä yleensä halutaan, vaan mieti mitä juuri sinä haluat. Voit käyttää pohjana myös omia arvojasi. 2. Kirkasta: Tarkastele, yhtäältä miltä osin arkesi jo vastaa toiveitasi ja visiotasi, ja toisaalta mihin toivoisit muutosta. Täsmennä listaan, mitä haluat arjessasi konkreettisesti muuttaa. 3. Valitse, minkä asian haluat muuttaa ensiksi. Suosittelen valitsemaan joko helpoiten muutettavissa olevan asian TAI asian, jonka muuttamisella olisi suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi. Luo tavoite ja suunnitelma. 4. Toteuta muutos. Muuta arkeasi yksi uusia asia kerrallaan. Juurtuakseen rutiiniksi, uusi tapa tarvitsee toistoja. Paljon toistoja. Arjessa nämä tulevat ajan kanssa. Ota ainakin kuukausi jokaiselle muutokselle. Ja toteuta vain yksi muutos kerrallaan. Täältä näet lisää vinkkejä siihen, miten voit toteuttaa onnistuneen muutoksen elämässäsi. 5. Tee niin paljon muutoksia kuin haluat toistamalla vaiheita 3 ja 4. Hyvä arki ei ole täydellistä Arjen tuunaamisella ei ole tarkoitus muokata elämästäsi kiiltokuvamaisen täydellistä. Hyvä arki on epätäydellistä, iloineen ja suruineen. Hyvän arjen paras mittari on oma fiiliksesi.
Ydinkysymykset ovat: Oletko tyytyväinen arkeesi? Haluaisitko muuttaa jotain arjessasi? Vastauksesi kertoo, kannattaako jotain muuttaa. Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missiona on saada ihmiset nauttimaan arjestaan. Elämänmuutos innostaa ja houkuttaa, mutta viimeistään alkuinnostuksen laannuttua muutos tuntuu haastavalta ja vanhoissa tavoissa pysyminen helpommalta. Kuulostaako tutulta? Moni miettiikin, miten toteuttaa unelmansa ja onko iso elämänmuutos mahdollinen. Takaan, että elämän muuttaminen on mahdollista, mutta muutoksessa kannattaa huomioida muutamia perusasioita. Tässä tekstissä kerron, miten muutoksen toteuttaminen käytännössä onnistuu. Sopiva suunnittelu on toteutuksen selkäranka, olipa tavoitteesi sitten liikunnan lisääminen, terveelliset elämäntavat, kokonaisvaltainen elämänmuutos tai uusi ura. Valmiita elämäntapamuutosohjeita en anna, mutta kerron, miten suunnittelet muutoksesi niin, että suunnitelma todellakin muuttuu käytännön teoiksi, jotka muuttavat elämäsi. Sopivalla tavalla toteutettuna kokonaisvaltainen elämänmuutoskin voi tuntua vaivattomalta. suunnitelE muutoS Kun tavoite on on kirkkaana mielessäsi, on aika suunnitella (jos sinulla ei ole vielä tavoitetta, tee se ensin). Suunnitelma auttaa taklaamaan kaksi tyypillistä syytä, johon muutosyritykset kaatuvat. Nämä muutoksen sudenkuopat ovat:
Suunnitelma auttaa sinua pääsemään alkuun ja jatkamaan etenemistä pitkäjänteisesti sopivin askelin ja motivaation säilyttäen. Suunnittelu alkaa isojen kokonaisuuksien hahmottamisella. Sen jälkeen isot kokonaisuudet pilkotaan osa- ja välitavoitteiksi, joista johdetaan pieniä käytännön tekoja, jotka juurrutetaan arkeen.  hahmota isot kokonaisuudet Suunnittelu kannattaa aloittaa karkealla tasolla. Silloin tunnistat isot kokonaisuudet, joita sinun pitää työstää ja asetat ne etenemisjärjestykseen. Voit miettiä kirjoittavasi tavoitteellasi otsikoitua kirjaa ja nyt mietit päälukujen otsikot. Mieti myös karkea aikataulu suunnitelmallesi. Suunnitelma auttaa hahmottamaan ison kuvan ja pitämään sen mielessä koko muutosprojektin ajan. Esimerkki: Tavoite: ”Rapakunnosta trimmiin”, Suunnitelma ja aikataulu:
osa- ja välitavoitteet Seuraavaksi konkretisoit suunnitelmaasi ensimmäisestä vaiheesta aloittaen. Pilko tekemisesi osa- tai välitavoitteiksi ja ne edelleen käytännön teoiksi. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoitteita vaiheeseen 1:
Pilko osatavoitteet käytännön teoiksi, jotka aikataulutat Aivomme on viritetty niin, että mitä konkreettisemmin tekemisemme suunnittelemme, sitä helpompi meidän on toteuttaa aikeemme. Konkreettisuus tarkoittaa tekemisen pilkkomista pieniksi askeleiksi ja aikatauluttamista. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoite 1: Kävelen työmatkat. Konkreettiset teot:
Tekojen suunnittelussa voit hyödyntää SMART-mallia, joka on luotu tavoitteiden suunnitteluun. Teot ovat mikrotason tavoitteita, joten malli käy näiden arviointiin hyvin. Eri kirjottajat ovat antaneet kirjaimille eri merkityksiä, itseäni puhuttelevat parhaiten alla olevat. Suunnitellessasi uutta tekoa tai tavoitetta arkeesi tarkista siis, että teko sopii näihin kriteereihin:
Hyvin suunniteltu todellakin on puoliksi tehty – mutta yhtälailla tärkeää on, että suunnitteluun ei jää kiinni.  Juurruta uudet tavat arkeen toistoilla Keskeistä onnistuneessa muutoksessa on uusien tapojen juurruttaminen rutiineiksi. Rutiinien muodostuminen vaatii toistoja ja toistot aikaa. Riippuu sinusta ja uudesta tavasta, paljonko aikaa tarvitaan, kunnes uusi tapa tulee automaattisesti selkärangasta. Kuukausi on vielä muutokselle lyhyt aika, mutta kolmessa kuukaudessa arki alkaa muuttua. Puolessa vuodessa tai vuodessa uudet tavat arkipäiväistyvät niin, että niitä ei tosiaan enää miellä enää uusiksi vaan ne ovat luontainen osa arkea. Aivomme pyrkivät toistamaan tuttuja rutiineja, sillä se on energiatehokasta ja vie mahdollisimman vähän rajallista kognitiivista kapasiteettiamme. Aivomme ohjaavat meitä siksi palaamaan vanhoihin tapoihimme. Toistojen myötä kuitenkin uusista tavoista alkaa muodostua aivojemme rakastamia, vaivattomia ja automaattisia rutiineja. Uusien tapojen rakentaminen vie siksi aikaa ja vaatii ponnistelua. Mutta rakennettuasi uuden hyvän tavan, aivosi haluavat sinun pitävän siitä kiinni. Seuraa edistymistäsi Seuranta auttaa sinua pitämään kiinni uusista tavoistasi rutiineja rakentaessasi. Seuranta myös konkretisoi onnistumisesi, mikä on motivaation pysyvyydelle pitkässä projektissa hurjan tärkeää. Mieti siis, mikä on juuri sinulle sopiva tapa seurata onnistumisiasi. Yhdelle toimii excel-taulukko, toiselle ruutuvihko ja kolmannelle oma kalenteri. Tyyli on vapaa, mutta kirjanpito auttaa sinua huomaamaan ne pienet teot, joita olet tehnyt. Voit vaikka merkata kalenteriisi hymynaaman niille päiville, jolloin kävelit töihin tai voit pitää excel-taulukkoa askeltavoitteesi toteutumisesta päivätasolla. Etene askeleittain ja varmista onnistumisetParhaimmankaan suunnittelun jälkeen asiat eivät aina mene niin kuin elokuvissa. Pysyvän muutoksen avain on siinä, että teet juuri sinun elämääsi sopivankokoisia muutoksia. Jos käveleminen joka päivä töihin on iso muutos arkeesi, ota tavoitteeksesi ensimmäisen kuukauden ajan kävellä työmatka yhtenä päivänä viikossa tai lisää kävelymatkaa jäämällä päivittäin kahta bussipysäkinväliä aiemmin. Voit lisätä kävelymatkaasi pikku hiljaa. Voit unelmoida isosti, mutta liikkeelle kannattaa lähteä pienesti, vauvanaskelin. Näin varmistat onnistumiset, jotka ruokkivat tilaa uusille onnistumisille. Onnistumiset ja positiiviset kokemukset käynnistävät monesti lumipalloefektin, jossa uudet muutokset tarttuvat matkaan jopa huomaamatta. Pienistä puroista syntyy se iso joki. Yksi pieni askel ei tuo isoa muutosta elämääsi. Mutta onnistuminen pienissä askeleissa ruokkii motivaatiota ottaa seuraava pieni askel. Pienet askeleet voivat alkuun tuntua turhauttavan pieniltä. On inhimillistä haluta isoja tuloksia nopeasti. Fakta vaan on, että isot kertarysäyksellä tehdyt muutokset harvoin toimivat pitkällä aikavälillä. Ehkä olet jo kokeillutkin kerralla tehtävää isoa muutosta. Jos se olisi toiminut, niin tuskin olisit lukenut tekstiäni tänne asti. Jos iso kertamuutos ei toiminut sinulla aiemmin, se tuskin toimii nytkään. Kokeile siis tällä kertaa pieniä muutoksia. Uskon, että yllätyt tuloksista. Mietipä asiaa vaikka näin: jos olisit aloittanut muutosprojektisi pikku askeleella vuosi sitten, voisit olla nyt tavoitteessasi. Esimerkki: Yhden bussipysäkin välin käveleminen päivittäin ei vielä tuo suurta fyysistä muutosta tai mittavia terveyshyötyjä. Mutta tämä pieni teko auttaa sinua rakentamaan uuden tavan: Totut laittamaan mukavat kävelykengät jalkaan, pakkaamaan työtavarat käsilaukun sijaan reppuun ja varaamaan työmatkaan enemmän aikaa. Alkuun päästyäsi kävelymatkaa on yllättävänkin helppo kasvattaa pikku hiljaa. Jos lopulta kävelet 1,5 kilometriä meno- ja paluumatkalla töistä, askelmääräsi on kasvanut noin 4000 askeleella per päivä. Sillä on merkitystä! Idea on siis lähteä helposta tekemisestä liikkeelle ja kasvattaa hyvää pikku hiljaa.  Luovu toimimattomista ideoista Kaikki keksimämme ideat eivät ole timanttisia ja siksi onnistuneeseen muutokseen kuuluu myös oman toiminnan reflektointi. Vaikka idea on teoriassa hyvä, voi se olla käytännössä sopimaton juuri sinun arkeesi. Ehkä huomaat työmatkakävelyn olleen loistoidea, mutta lopulta havaitset tarvitsevasi autoa työssäsi lähes päivittäin tai toteat vanhan polvivaivan oireilevan askelmäärän kasvaessa. Jos ideasi ei toiminut, onnittele itseäsi siitä, että kokeilit jotain uutta ja mieti, mikä idea istuisi sinun arkeesi paremmin. Palauta mieleesi alkuperäinen tavoite ja osatavoite, jota työstät. Jos tavoitteesi oli ’Rapakunnosta trimmiin’ ja ensimmäinen osatavoitteesi oli hyötyliikunnan lisääminen, niin voisitko työmatkakävelyn sijaan sopia kävelypalavereja? Tai kävellä vähän kauempana sijaitsevaan lounasravintolaan? Tai kokeilla työmatkapyöräilyä? Kun tahto on vahva, löydät varmasti sellaisen tavan, joka istuu arkeesi. Ensimmäinen askel on tärkein askel Tässä tekstissä kirjoitin paljon suunnittelusta: siitä, miten tavoite pitää pilkkoa osa- ja välitavoitteiksi ja ne vielä pieniksi käytännön teoiksi, jotka nekin pitää aikatauluttaa ja suunnitella. Muista, että suunnittelu on vain työväline, jonka tarkoitus on helpottaa toteuttamista. Lopulta mikään suunnitelma sinällään ei muuta elämääsi. Vain teot muuttavat elämäsi. Älä siis ota suunnittelua liian raskaasti, pyri täydelliseen suunnitelmaan tai suunnittelun varjolla siirrä käytännön tekojen aloittamista.
Muutoksen tärkein askel on ensimmäinen askel. Se saa sinut liikkeelle. Mieti ensin se naurettavan pieni ensimmäinen teko, joka vie sinua kohti tavoitettasi ja jonka voit toteuttaa heti tämän tekstin luettuasi. Tee se. Ota vasta sen jälkeen kynä käteen ja siirry suunnittelemaan. Kirjoittaja on psykologi, joka innostuu nähdessään asiakkaidensa toteuttavan elämäntyytyväisyyttä lisääviä muutoksia ja joka coachaa ihmisiä saamaan itsestään täyden potentiaalin esiin. |
kirjoittajaOlen laillistettu psykologi (PsM 2006) ja ammatticoach (Results Trained Coach (2017) & Results Certified Coach (2018)). Teen unelmahommiani coachina sekä ammatinvalinta- ja soveltuvuusarviointipsykologina. Categories
All
Archives
October 2019
|
RSS Feed