Onnellisuus piilee arjessa Millaisia ajatuksia sinulla tulee mieleen arjestasi? Oletko siihen tyytyväinen? Moni meistä miettii, miten omaa arkea voi muuttaa paremmaksi: onnellisemmaksi, sujuvammaksi, kivemmaksi, energisemmäksi... Hyvä uutinen on, että omaa arkea voi tuunata haluamaansa suuntaan. Tästä postauksesta saat selkeät työkalut, joilla juuri sinä voit muuttaa arkeasi iloiseksi ja sujuvaksi. Lopputuloksena on kohonnut elämäntyytyväisyys, lisääntynyt psyykkinen hyvinvointi ja onnellisuus. Miltä kuulostaa? Hyvä arki on sujuvaa ja iloista Arkemme sujuvuus, arjenilot ja elämästä nauttiminen joka päivä ovat onnellisuudellemme ja elämäntyytyväisyydellemme pitkällä tähtäimellä tärkeämpiä kuin Karibian risteilyt ja muut elämän huippuhetket. Harvinaiset kohokohdat eivät korvaa arjen onnellisuutta. Olemme elämäämme aidosti tyytyväisiä silloin, kun voimme nauttia elämästä tässä ja nyt sen sijaan, että aina odottaisimme seuraavaa lomaa, seuraavaa ulkomaan reissua tai jotain muuta arjesta poikkeavaa. Toki kivojen asioiden odotus on normaalia, mutta jos odottaminen on arjen suuri ilo, on jotain pielessä. Olemme aidosti elämäämme tyytyväisiä, kun tunnemme aitoja onnentunteita edes vähän arjessammekin. Hyvä arki ei tarkoita sitä, että yritämme poistaa elämästämme kaiken, mikä ei ole täydellistä ja ihanaa. Ylä- ja alamäet sekä hyvät ja huonot hetket ovat luonnollinen osa elämää, eikä niistä voi tai tarvitse pyrkiä eroon. Mutta on tärkeää, että arjessa on positiivinen vire. Se tarkoittaa sitä, että kun mietimme arkeamme, tulee mieleemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia mielleyhtymiä. Psyykkiselle hyvinvoinnillemme on tärkeää, että rakennamme omasta arjestamme mahdollisimman nautittavaa.  Arjen sujuvuus ja ilo Hyvän arjen kulmakivet ovat sujuvuus ja ilo. Sujuvuus tarkoittaa sitä, että arjessa toistuvat perusasiat kuten ruokahuolto sekä työ- ja päiväkotimatkat rullaavat vaivatta ja ilman hampaiden kiristelyä. Ilo arjessa tarkoittaa sitä, että sinulla on arkeasi miettiessäsi hyvä mieli ja sitä, että arki tuntuu mukavalta. Parhaimmillaan se on tunne siitä, että loman jälkeen on kiva palata tavalliseen arkeen. Ilo arjessa on sitä, että arjessaan näkee enemmän positiivista kuin negatiivista. Sujuvuus ja ilo kulkevat usein käsikädessä ja limittyvät. Kun aamutoimet soljuvat mukavasti, lähtevät lapset päiväkotiin ja vanhemmat töihin iloisina. Ja vastavuoroisesti kun mieli on iloinen, pieniin arjen harmeihin on helpompi suhtautua rennosti, jolloin kaikki sujuu helpommin. Rutiinit ja omannäköiset valinnat mahdollistavat sujuvuuden Arjen sujuvuuden ytimessä ovat rutiinit ja omannäköiset valinnat. Niiden ansiosta pakolliset päivittäin toistuvat asiat (kotityöt, ruokahuolto, työmatkat jne.) hoituvat mahdollisimman pienellä panostuksella. Rutiinilla sanana voi olla tylsän kuuloinen kaiku. Mutta rutiinien idea on tylsyyden vastakohta: niiden tarkoitus on helpottaa arkeasi ja tehostaa ajankäyttöäsi niin, että arjen pakollisiin hommiin kuluu mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa. Tämän tarkoitus ei ole maksimoida suoriutumistasi vaan ideana on, että vapautuneen ajan ja energian voit suunnata johonkin sinulle tärkeään, joka tuo arkeesi iloa. Vaikka harrastuksiisi tai joutenoloon. Parhaimmillaan toimivat rutiinit vapauttavat vapaa-aikaa ja tuovat joustavuutta ajankäyttöösi. Yhteistä arkeensa tyytyväisillä vanhemmilla on se, että jokainen heistä on löytänyt juuri hänen perheeseensä arkeen sopivat, omannäköiset ratkaisut. He ovat uskaltaneet kyseenalaistaa valtavirran ratkaisut ja keränneet hyviä vinkkejä muilta. Sen jälkeen he ovat ottaneet parhaat tavat käyttöön ja lisäksi soveltaneet itselleen ja perheelleen sopivat ratkaisut. Omannäköisillä ratkaisuilla löydät paitsi juuri teidän perheellenne sujuvimmat rutiinit, myös huolehdit omasta tyytyväisyydestäsi löytämällä sinun (ja puolisosi) arvoihin sopivia ratkaisuja.  Iloa arkeen Sujuvuuden jälkeen toinen hyvän arjen kulmakivi on ilo. Iloinen arki tarkoittaa sitä, että arki tuntuu kivalta ja että siinä on läsnä asioita ja tekemisiä, jotka saavat sinut iloiseksi ja tuovat hyvän mielen. Iloa ja nautintoa arkeensa voi tuoda kolmella tavalla:
Esimerkki: Itse sovellan näitä kolmea tapaa esimerkiksi näin: Kirjoittaminen tuo minulle iloa työssäni ja vapaalla. Jotta ehdin kirjoittaa edes jonkin verran, sanelen blogitekstejä usein kotitöiden lomassa tai lenkillä. Tämäkin postaus sai runkonsa ja ydinajatuksensa ruoanlaiton, ruokakaupan ostosten purkamisen, tiskauksen ja siivoilujen ohella. Olisittepa kuulleet sen astioiden kilinän, joka nauhoitusten taustalla kuului – heh! Saneleminen antaa minulle mahdollisuuden kirjoittaa enemmän kuin vain koneella istuen ehtisin, sillä itse kirjoitustyö syntyy saneluideni pohjalta minulla verrattain nopeasti. Lisäksi nautin noiden saneluiden tekemisestä paljon! Tykkään kirjoittamisesta työpöydän ääressä – mutta välillä maksimoin nautinnon kirjoittamalla puutarhassamme kesän lämmöstä ja auringosta nauttien.  Multitaskaus - uhka vai mahdollisuus? Varsinkin silloin kun arki on hektistä ja täyttä, iloa tuottavia asioita voi helpostikin lisätä multitaskaamalla eli tekemällä kahta asiaa yhtä aikaa. Vaikkapa kuuntelemalla äänikirjaa kotitöiden ohella. Esimerkki: En pidä autolla ajamisesta, koen yksityisautoilun ekologisesti huonona valintana ja koen autossa kökötetyn ajan ajanhukkana. Mutta autoilu sujuvoittaa välillä arkeani huomattavasti ja tuo selkeitä aikasäästöjä (vapauttaen aikaani johonkin iloa tuottavaan). Olen lisännyt iloa autoiluun kuuntelemalla äänikirjoja. Näin multitaskaus on tuonut minulle selkeää iloa arkeeni ja sen avulla olen löytänyt lisää aikaa minulle tärkeisiin asioihin eli lukemiseen äänikirjojen muodossa. Multitaskausta kannattaa kuitenkin käyttää vain harkiten, sillä se on aivoillemme kuluttavaa. Ensinnäkin se toimii vain silloin, kun ainakin toinen samanaikaisista tekemisistämme on automaattista (esim. pyykkihuolto). Kahta tietoista ajattelua vaativaa tehtävää (kuten keskustelun käyminen ja sähköpostin kirjoittaminen samanaikaisesti) on nykytutkimuksen mukaan turha yrittää yhdistää: molemmat suoritukset kärsivät ja päädyt hukkaamaan aikaa ja resurssejasi. Toisekseen multitaskaus kuormittaa aivojamme ja aivomme tarvitsevat myös lepoa. Kaikkia hetkiä ei siis pidä täyttä aivointensiivisellä tekemisellä. Välillä on hyvä antaa mielen rentoutua. Voit antaa välillä mielesi tehdä, mitä se haluaa tai vapauttaa aivosi ajattelusta keskittymällä tähän hetkeen. Voit siis välillä ottaa vaikka pyykkien viikkauksen rentouttavana mindfulness-harjoituksena. Älä oletusarvoisesti käytä multitaskausta koko ajan, vaan lisää sitä itsellesi sopivissa määrin – oma fiiliksesi on hyvä mittari. Arjesta ei ole tarkoitus tehdä suoritusta, jossa teet jatkuvasti kahta asiaa yhtä aikaa. Sitä ei kukaan pitkällä tähtäimellä jaksa.  Hyvän arjen rakentaminen käytännössä Miten sitten rakentaa hyvä arki itselleen? Miten lisätä sujuvuutta ja iloa? Tätä harjoitusta varten tarvitset kynän ja paperia sekä vaiheisiin 1-3 rauhallista aikaa. Sen jälkeen toteutat muutoksia omassa elämässäsi (vaiheet 4 ja 5). 1. Visioi: Luo itsellesi visio hyvästä arjesta, jota haluat elää. Tee listaus, mindmap tai kollaasi. Tyyli on vapaa. Visioi, unelmoi, haaveile ja täsmennä, millaista arkesi ideaalitilassa ja parhaassa tapauksessa olisi. Apukysymyksiä:
Anna ajattelusi rullata sensuroimatta ja mielikuvituksesi lentää. Älä murehdi, mikä on realistista tai miten pääset tähän ideaalitilaan. Nyt saa unelmoida isosti! Kysyn useimmiten coaching-asiakkailtani, jos minulla olisi taikasauva ja mikä vaan olisi mahdollista, niin mitä laitetaan tulemaan. Moni hätkähtää huomatessaan toivovansa ja unelmoivansa lähinnä arkisista asioista: Sitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa. Sitä, että koko perhe lähtee töihin/päiväkotiin/kouluun hyvillä mielin. Sitä, että ehtii liikkua muutaman kerran viikossa. Mitä juuri sinä haluat? Mikä olisi sinulle tärkeää? Älä mieti, mitä yleensä halutaan, vaan mieti mitä juuri sinä haluat. Voit käyttää pohjana myös omia arvojasi. 2. Kirkasta: Tarkastele, yhtäältä miltä osin arkesi jo vastaa toiveitasi ja visiotasi, ja toisaalta mihin toivoisit muutosta. Täsmennä listaan, mitä haluat arjessasi konkreettisesti muuttaa. 3. Valitse, minkä asian haluat muuttaa ensiksi. Suosittelen valitsemaan joko helpoiten muutettavissa olevan asian TAI asian, jonka muuttamisella olisi suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi. Luo tavoite ja suunnitelma. 4. Toteuta muutos. Muuta arkeasi yksi uusia asia kerrallaan. Juurtuakseen rutiiniksi, uusi tapa tarvitsee toistoja. Paljon toistoja. Arjessa nämä tulevat ajan kanssa. Ota ainakin kuukausi jokaiselle muutokselle. Ja toteuta vain yksi muutos kerrallaan. Täältä näet lisää vinkkejä siihen, miten voit toteuttaa onnistuneen muutoksen elämässäsi. 5. Tee niin paljon muutoksia kuin haluat toistamalla vaiheita 3 ja 4. Hyvä arki ei ole täydellistä Arjen tuunaamisella ei ole tarkoitus muokata elämästäsi kiiltokuvamaisen täydellistä. Hyvä arki on epätäydellistä, iloineen ja suruineen. Hyvän arjen paras mittari on oma fiiliksesi.
Ydinkysymykset ovat: Oletko tyytyväinen arkeesi? Haluaisitko muuttaa jotain arjessasi? Vastauksesi kertoo, kannattaako jotain muuttaa. Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missiona on saada ihmiset nauttimaan arjestaan.
0 Comments
Elämänmuutos innostaa ja houkuttaa, mutta viimeistään alkuinnostuksen laannuttua muutos tuntuu haastavalta ja vanhoissa tavoissa pysyminen helpommalta. Kuulostaako tutulta? Moni miettiikin, miten toteuttaa unelmansa ja onko iso elämänmuutos mahdollinen. Takaan, että elämän muuttaminen on mahdollista, mutta muutoksessa kannattaa huomioida muutamia perusasioita. Tässä tekstissä kerron, miten muutoksen toteuttaminen käytännössä onnistuu. Sopiva suunnittelu on toteutuksen selkäranka, olipa tavoitteesi sitten liikunnan lisääminen, terveelliset elämäntavat, kokonaisvaltainen elämänmuutos tai uusi ura. Valmiita elämäntapamuutosohjeita en anna, mutta kerron, miten suunnittelet muutoksesi niin, että suunnitelma todellakin muuttuu käytännön teoiksi, jotka muuttavat elämäsi. Sopivalla tavalla toteutettuna kokonaisvaltainen elämänmuutoskin voi tuntua vaivattomalta. suunnitelE muutoS Kun tavoite on on kirkkaana mielessäsi, on aika suunnitella (jos sinulla ei ole vielä tavoitetta, tee se ensin). Suunnitelma auttaa taklaamaan kaksi tyypillistä syytä, johon muutosyritykset kaatuvat. Nämä muutoksen sudenkuopat ovat:
Suunnitelma auttaa sinua pääsemään alkuun ja jatkamaan etenemistä pitkäjänteisesti sopivin askelin ja motivaation säilyttäen. Suunnittelu alkaa isojen kokonaisuuksien hahmottamisella. Sen jälkeen isot kokonaisuudet pilkotaan osa- ja välitavoitteiksi, joista johdetaan pieniä käytännön tekoja, jotka juurrutetaan arkeen.  hahmota isot kokonaisuudet Suunnittelu kannattaa aloittaa karkealla tasolla. Silloin tunnistat isot kokonaisuudet, joita sinun pitää työstää ja asetat ne etenemisjärjestykseen. Voit miettiä kirjoittavasi tavoitteellasi otsikoitua kirjaa ja nyt mietit päälukujen otsikot. Mieti myös karkea aikataulu suunnitelmallesi. Suunnitelma auttaa hahmottamaan ison kuvan ja pitämään sen mielessä koko muutosprojektin ajan. Esimerkki: Tavoite: ”Rapakunnosta trimmiin”, Suunnitelma ja aikataulu:
osa- ja välitavoitteet Seuraavaksi konkretisoit suunnitelmaasi ensimmäisestä vaiheesta aloittaen. Pilko tekemisesi osa- tai välitavoitteiksi ja ne edelleen käytännön teoiksi. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoitteita vaiheeseen 1:
Pilko osatavoitteet käytännön teoiksi, jotka aikataulutat Aivomme on viritetty niin, että mitä konkreettisemmin tekemisemme suunnittelemme, sitä helpompi meidän on toteuttaa aikeemme. Konkreettisuus tarkoittaa tekemisen pilkkomista pieniksi askeleiksi ja aikatauluttamista. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoite 1: Kävelen työmatkat. Konkreettiset teot:
Tekojen suunnittelussa voit hyödyntää SMART-mallia, joka on luotu tavoitteiden suunnitteluun. Teot ovat mikrotason tavoitteita, joten malli käy näiden arviointiin hyvin. Eri kirjottajat ovat antaneet kirjaimille eri merkityksiä, itseäni puhuttelevat parhaiten alla olevat. Suunnitellessasi uutta tekoa tai tavoitetta arkeesi tarkista siis, että teko sopii näihin kriteereihin:
Hyvin suunniteltu todellakin on puoliksi tehty – mutta yhtälailla tärkeää on, että suunnitteluun ei jää kiinni.  Juurruta uudet tavat arkeen toistoilla Keskeistä onnistuneessa muutoksessa on uusien tapojen juurruttaminen rutiineiksi. Rutiinien muodostuminen vaatii toistoja ja toistot aikaa. Riippuu sinusta ja uudesta tavasta, paljonko aikaa tarvitaan, kunnes uusi tapa tulee automaattisesti selkärangasta. Kuukausi on vielä muutokselle lyhyt aika, mutta kolmessa kuukaudessa arki alkaa muuttua. Puolessa vuodessa tai vuodessa uudet tavat arkipäiväistyvät niin, että niitä ei tosiaan enää miellä enää uusiksi vaan ne ovat luontainen osa arkea. Aivomme pyrkivät toistamaan tuttuja rutiineja, sillä se on energiatehokasta ja vie mahdollisimman vähän rajallista kognitiivista kapasiteettiamme. Aivomme ohjaavat meitä siksi palaamaan vanhoihin tapoihimme. Toistojen myötä kuitenkin uusista tavoista alkaa muodostua aivojemme rakastamia, vaivattomia ja automaattisia rutiineja. Uusien tapojen rakentaminen vie siksi aikaa ja vaatii ponnistelua. Mutta rakennettuasi uuden hyvän tavan, aivosi haluavat sinun pitävän siitä kiinni. Seuraa edistymistäsi Seuranta auttaa sinua pitämään kiinni uusista tavoistasi rutiineja rakentaessasi. Seuranta myös konkretisoi onnistumisesi, mikä on motivaation pysyvyydelle pitkässä projektissa hurjan tärkeää. Mieti siis, mikä on juuri sinulle sopiva tapa seurata onnistumisiasi. Yhdelle toimii excel-taulukko, toiselle ruutuvihko ja kolmannelle oma kalenteri. Tyyli on vapaa, mutta kirjanpito auttaa sinua huomaamaan ne pienet teot, joita olet tehnyt. Voit vaikka merkata kalenteriisi hymynaaman niille päiville, jolloin kävelit töihin tai voit pitää excel-taulukkoa askeltavoitteesi toteutumisesta päivätasolla. Etene askeleittain ja varmista onnistumisetParhaimmankaan suunnittelun jälkeen asiat eivät aina mene niin kuin elokuvissa. Pysyvän muutoksen avain on siinä, että teet juuri sinun elämääsi sopivankokoisia muutoksia. Jos käveleminen joka päivä töihin on iso muutos arkeesi, ota tavoitteeksesi ensimmäisen kuukauden ajan kävellä työmatka yhtenä päivänä viikossa tai lisää kävelymatkaa jäämällä päivittäin kahta bussipysäkinväliä aiemmin. Voit lisätä kävelymatkaasi pikku hiljaa. Voit unelmoida isosti, mutta liikkeelle kannattaa lähteä pienesti, vauvanaskelin. Näin varmistat onnistumiset, jotka ruokkivat tilaa uusille onnistumisille. Onnistumiset ja positiiviset kokemukset käynnistävät monesti lumipalloefektin, jossa uudet muutokset tarttuvat matkaan jopa huomaamatta. Pienistä puroista syntyy se iso joki. Yksi pieni askel ei tuo isoa muutosta elämääsi. Mutta onnistuminen pienissä askeleissa ruokkii motivaatiota ottaa seuraava pieni askel. Pienet askeleet voivat alkuun tuntua turhauttavan pieniltä. On inhimillistä haluta isoja tuloksia nopeasti. Fakta vaan on, että isot kertarysäyksellä tehdyt muutokset harvoin toimivat pitkällä aikavälillä. Ehkä olet jo kokeillutkin kerralla tehtävää isoa muutosta. Jos se olisi toiminut, niin tuskin olisit lukenut tekstiäni tänne asti. Jos iso kertamuutos ei toiminut sinulla aiemmin, se tuskin toimii nytkään. Kokeile siis tällä kertaa pieniä muutoksia. Uskon, että yllätyt tuloksista. Mietipä asiaa vaikka näin: jos olisit aloittanut muutosprojektisi pikku askeleella vuosi sitten, voisit olla nyt tavoitteessasi. Esimerkki: Yhden bussipysäkin välin käveleminen päivittäin ei vielä tuo suurta fyysistä muutosta tai mittavia terveyshyötyjä. Mutta tämä pieni teko auttaa sinua rakentamaan uuden tavan: Totut laittamaan mukavat kävelykengät jalkaan, pakkaamaan työtavarat käsilaukun sijaan reppuun ja varaamaan työmatkaan enemmän aikaa. Alkuun päästyäsi kävelymatkaa on yllättävänkin helppo kasvattaa pikku hiljaa. Jos lopulta kävelet 1,5 kilometriä meno- ja paluumatkalla töistä, askelmääräsi on kasvanut noin 4000 askeleella per päivä. Sillä on merkitystä! Idea on siis lähteä helposta tekemisestä liikkeelle ja kasvattaa hyvää pikku hiljaa.  Luovu toimimattomista ideoista Kaikki keksimämme ideat eivät ole timanttisia ja siksi onnistuneeseen muutokseen kuuluu myös oman toiminnan reflektointi. Vaikka idea on teoriassa hyvä, voi se olla käytännössä sopimaton juuri sinun arkeesi. Ehkä huomaat työmatkakävelyn olleen loistoidea, mutta lopulta havaitset tarvitsevasi autoa työssäsi lähes päivittäin tai toteat vanhan polvivaivan oireilevan askelmäärän kasvaessa. Jos ideasi ei toiminut, onnittele itseäsi siitä, että kokeilit jotain uutta ja mieti, mikä idea istuisi sinun arkeesi paremmin. Palauta mieleesi alkuperäinen tavoite ja osatavoite, jota työstät. Jos tavoitteesi oli ’Rapakunnosta trimmiin’ ja ensimmäinen osatavoitteesi oli hyötyliikunnan lisääminen, niin voisitko työmatkakävelyn sijaan sopia kävelypalavereja? Tai kävellä vähän kauempana sijaitsevaan lounasravintolaan? Tai kokeilla työmatkapyöräilyä? Kun tahto on vahva, löydät varmasti sellaisen tavan, joka istuu arkeesi. Ensimmäinen askel on tärkein askel Tässä tekstissä kirjoitin paljon suunnittelusta: siitä, miten tavoite pitää pilkkoa osa- ja välitavoitteiksi ja ne vielä pieniksi käytännön teoiksi, jotka nekin pitää aikatauluttaa ja suunnitella. Muista, että suunnittelu on vain työväline, jonka tarkoitus on helpottaa toteuttamista. Lopulta mikään suunnitelma sinällään ei muuta elämääsi. Vain teot muuttavat elämäsi. Älä siis ota suunnittelua liian raskaasti, pyri täydelliseen suunnitelmaan tai suunnittelun varjolla siirrä käytännön tekojen aloittamista.
Muutoksen tärkein askel on ensimmäinen askel. Se saa sinut liikkeelle. Mieti ensin se naurettavan pieni ensimmäinen teko, joka vie sinua kohti tavoitettasi ja jonka voit toteuttaa heti tämän tekstin luettuasi. Tee se. Ota vasta sen jälkeen kynä käteen ja siirry suunnittelemaan. Kirjoittaja on psykologi, joka innostuu nähdessään asiakkaidensa toteuttavan elämäntyytyväisyyttä lisääviä muutoksia ja joka coachaa ihmisiä saamaan itsestään täyden potentiaalin esiin. Haastatteluun valmistautuminen on pohja onnistuneelle keskustelulle ja selkeä askel kohti unelmahommiasi. Ei siis ole yhdentekevää, miten valmistaudut työpaikkahaastatteluun unelmatyötäsi etsiessä. Valmistautuminen vie helposti tuhottomasti aikaa, mutta olennaiseen keskittyen haastatteluun valmistautuminen hoituu viidellä askeleella, joiden avulla valmistautumisesi on tehokasta, mutta huolellista. Miten valmistaudun työhaastatteluun tehokkaasti?Unelmatyötä etsiessä työpaikkahaastatteluun valmistautumisen tärkein asia on omien ajatustesi kirkastaminen. Tämä voi tiivistää viiteen askeleeseen, joiden avulla analysoit hakemaasi tehtävää suhteessa unelmatyöhösi. Samalla löydät parhaat vastaukset työhaastattelun usein kysyttyihin kysymyksiin ja keksit liudan hyviä kysymyksiä, jotka voit esittää haastattelussa mahdolliselle uudelle työnantajallesi. Tehokasta ja toimivaa! Eli käy läpi seuraavat kohdat ja tiedät, miten valmistautua työhaastatteluun. 1: Unelmatyön kriteerien tunnistaminenAloita haastatteluun valmistautuminen sillä, että kirkastat itsellesi viimeistään nyt, mitkä ovat unelmatyösi kriteerit. Riittää, että teet tämän kerran ja kirjaat unelmatyösi kriteerit ylös. Tämä lista ohjaa sinua tunnistamaan unelmahommasi ja valmistautumaan myös tuleviin haastatteluihin. Eli mieti, jos saisit ihan vapaasti rakentaa ideaalityösi, millainen se olisi.
Kirjoita vastauksesi ylös.  2: Selkeytä, miten hakemasi työ vastaa unelmatyötäsiKun sinulla on selkeästi listattuna unelmatyösi kriteerit, on aika verrata listaasi työhön, jota olet hakemassa. Tällöin pohdit motivaatiotasi ja mietit, mikä hakemassasi työpaikassa vetoaa sinuun. Tässä vaiheessa kannattaa nähdä vaivaa ja kaivaa mahdollisimman kattavasti tietoa hakemastasi työstä ja organisaatiosta: nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta, tutuilta kysellen, vuosikertomusta ja strategiaa lukien jne. Samalla löydät parhaan vastauksen kysymykseen, mikä tässä tehtävässä motivoi sinua ja miksi juuri tätä työtä olisi sinusta kiva tehdä. Silloin osaat vastata myös sellaisiin kysymyksiin kuten ”Miksi haet tätä työtä?”, ”Mikä tässä tehtävässä kiinnostaa sinua?” ja ”Miksi haluaisit meille töihin?”. Tässä vaiheessa selkeytät itsellesi myös sen, mitä tietoa vielä tarvitset hakemastasi työstä ja työpaikasta selvittääksesi, onko kyseessä unelmatyösi. Tulet huomaamattasi löytäneeksi myös hyviä kysymyksiä, joita voit kysyä haastattelun ”Mitä haluaisit kysyä meiltä”-kohdassa. Tutkimustyösi ansiosta sinun on myös helppo vastata kysymykseen ”Mitä tiedät meistä?”. 3: Kirkasta, miten pääset käyttämään vahvuuksiasi työssäSeuraavaksi kirkasta, miltä osin hakemassasi tehtävässä pääset käyttämään vahvuuksiasi. Pääsisitkö varmasti käyttämään vahvuuksiasi ja panostamaan niihin hakemassasi työssä? Pääsetkö kehittämään vahvuuksiasi edelleen? Missä kyseisen työn osa-alueilla olisit vahvimmillasi tai erittäin hyvä? Miten pääset loistamaan? Mitä näyttöjä ja kokemuksia sinulla on aiemmista onnistumisista vastaavissa tehtävissä? Samalla kun selvität, että tehtävä vastaa vahvuuksiasi, tulet myös työstäneesi vastauksen sellaisiin kysymyksiin kuin ”Kerro vahvuuksistasi”, ”Missä olet hyvä?” ja ”Miksi meidän kannattaisi valita juuri sinut?”.  4: Kirkasta, mitkä ovat kehittymiskohteesiMieti seuraavaksi, mikä hakemassasi tehtävässä aiheuttaisi sinulle todennäköisesti haasteita tai päänvaivaa. Kohtaisitko ehkä jopa vaikeuksia tai työskentelisitkö epämukavuusalueellasi? Pettäisikö osaamisesi jossain vaiheessa tai olisiko työskentelytyylissäsi hiomista? Nämä pohdinnat auttavat sinua varmistamaan, että kyseessä tosiaan on unelmatyösi. On täysin ok (ja usein motivoivaakin), että työssä pääsee oppimaan uutta ja että työ laittaa sinut välillä epämukavuusalueelle, jolloin pääset kehittymään. Mutta jos työssä joutuu jatkuvasti liikkumaan vain heikkouksiensa varassa, käy tekeminen raskaaksi. Lisäksi monet tutkimukset viittaavat siihen, että parhaisiin tuloksiin työssä pääsee silloin, kun kehittää edelleen vahvuuksiaan sen sijaan, että panostaa jatkuvasti vain heikkouksiensa parantamiseen. Jos haluat löytää unelmahommasi, varmista siis, että vahvuuslistasi on pidempi kuin lista heikkouksista. Kehittämiskohteita on kuitenkin meillä kaikilla ja tietyissä määriin heikkouksien kehittäminen tottakai kannattaa. Siksi tässä vaiheessa kannattaa myös miettiä, miten käännät heikkoutesi kehittämiskohteiksi. Siitä voit lukea aiemmasta blogitekstistäni Heikkouksista kehittämisalueisiin. Tämän pohdinnan tuloksena sinulla on jo mietittynä suunnitelma kehittymisestäsi ja vastaus kysymyksiin kuten ”Mitkä ovat heikkoutesi/kehittymisalueesi/huonot puolesi?”. 5: Yhteenveto: mitä haluat kysyä ja mitä haluat kertoa itsestäsiVedä lopuksi yhteen olennaisimmat asiat, jotka opit askeleiden 1.-4. työstämisestä. Listaa itsellesi kaksi asiaa:
Näin voit haastattelun loppupuolella mentaalisesti tsekata, että sait kerrottua ydinasiat itsestäsi ja kerättyä olennaisimmat tiedot omaan päätöksentekoosi. Olennaisimmat asiat sinusta suhteessa haettavaan tehtävään kannattaa tiivistää hissipuheeseen. Silloin osaat vastata ”Kertoisitko itsestäsi” -tyyppisiin kysymyksiin, joilla haastattelu usein alkaa. Saat heti kerrottua tärkeimmät asiat itsestäsi ja itsevarman alun, josta on hyvä jatkaa.  valmistautuminen haastatteluun auttaa vastaamaan myös yllättäviin kysymyksiinHaastatteluun valmistautumisen tarkoitus ei siis ole hioa ja harjoitella täydellisiä vastauksia haastattelun usein kysyttyihin kysymyksiin ja odottaa haastattelussa sopivia kysymyksiä, johon nämä erinomaiset vastaukset voi iskeä. Mutta kun olet kirkastanut ajatuksesi, voit joustavasti ja luontevasti haastattelun edetessä tuoda sinulle tärkeitä ja sinua kuvaavia asioita esiin, myös yllättäviä kysymyksiä kohdatessasi. Samalla varmistat, oletko löytänyt oman unelmatyösi.
Nyt tiedät, miten valmistautua haastatteluun, joten toivotan sinulle antoisia keskusteluja potentiaalisten työnantajiesi kanssa! Kysyttävää tai kommentoitavaa? Laita kysymyksesi kommenttiboksiin, Facebook-sivulleni tai sähköpostiini - lupaan vastata siihen! Kirjoittaja on psykologi, joka tekee unelmatyötään coachina ja uravalmentajana sekä soveltuvuus- ja ammatinvalintapsykologina. Tästä työstä tekee merkityksellistä se, että saan auttaa muita toteuttamaan unelmansa ja löytämään unelmahommansa. Uusi vuosi tarkoittaa monelle pyrkimystä kohti uutta. Toivomme muutosta: lisää energiaa ja hyvinvointia, enemmän työtyytyväisyyttä, sujuvuutta arkeen. Periaatteessa muutos on yksinkertaista, mutta käytännössä pysyvä muutos on vähintäänkin haastava. Coachina pääsen ilokseni näkemään isoja, pysyviä muutoksia ja jaan tässä ja tätä seuraavassa blogipostauksissa vinkkejäni onnistuneen muutoksen toteuttamiseen. Näitä samoja periaatteita voi soveltaa moneen: vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tai uramuutoksiin. Täsmennä, mihin tarvitset muutosta Kun haluamme muutosta, haluamme sen heti. Jotta tekemisensä kohdistaa varmasti oikein, kannattaa kuitenkin ensin käyttää hetki suunnitteluun. Itselleen pitää selkeyttää, mihin oikeasti tarvitsee muutoksen sekä kirkastaa oma tavoitteensa. Elämämme muodostaa kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Saatamme kokea hieman epämääräistä tyytymättömyyttä tai halua muuttaa koko elämämme kerralla. Moni muutosprojekti kaatuu siihen, että yritämme muuttaa liian paljon kerralla. Se käy niin rankaksi, ettei sitä pitkällä tähtäimellä jaksa. Siksi suosittelen tekemään muutoksen ensin yhteen asiaan. On siis hyödyllistä täsmentää, mihin muutosta ensisijaisesti kannattaa tehdä. Jos haluat olla energisempi, tarvitsisiko sinun lisätä liikuntaa, syödä terveellisemmin, nukkua enemmän, panostaa sosiaaliseen elämään, harrastaa jotain kivaa, panostaa itsesi kehittämiseen, vähentää työstressiä vai mitä? Valitse sinulle olennaisin muutoskohde. Se alue, jossa tapahtuvalla muutoksella on suurin positiivinen vaikutus elämääsi kokonaisuutena. Jos kaipaat työkaluja nykytilanteesi hahmotteluun, niin laitapa minulle sähköpostia ja laitan sinulle veloituksetta materiaalia paluupostissa!  Tavoite suuntaa toiminnan ja tuo energiaa Kun tiedät, mihin tarvitset muutosta, seuraava steppi on tavoite. Yhdet innostuvat tavoitteista, toiset eivät. Ymmärrettävästi esimerkiksi ruuhkavuosia elävä vanhempi tai työstressinsä kanssa painiskeleva voi kokea elämän jo liiankin kuormittavaksi jo nykyisillä tavoitteilla. Koetaan, että enää ei tarvita lisästressiä lisätavoitteista, joilla olisi tarkoitus lisätä hyvinvointia. Kehotan silti tekemään tavoitteen, sillä hyvä tavoite helpottaa muutosten tekemistä huomattavasti. Ensiksikin tavoite ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan, jolloin rajalliset aika- ja energiaresurssisi kohdistuvat juuri oikeisiin asioihin. Toiseksi hyvä tavoite innostaa ja motivoi tekemään; se oikeasti tuo energiaa! Joillekin sana tavoite aiheuttaa negatiivista vastakaikua. Se saatetaan samaistaa esimerkiksi suorittamiseen. Jos tavoite jo sanana aiheuttaa negatiivisen fiiliksen, ahtiksen tai suorituspaineen tunteen, voit tavoitteen sijaan puhua yhtä hyvin myös unelmien toteuttamisesta.  Omannäköinen tavoite on vetovoimainen ja innostaa pitkälläkin tähtäimellä Jotta tavoite toimii mahdollisimman hyvin sen pitää täyttää muutamia kriteerejä. Itse haluan korostaa näistä ainakin kahta: omakohtaisuutta ja positiivisuutta. Omakohtaisuus tarkoittaa sitä, että tavoite on sinun omasi. Se on juuri sinulle tärkeä, sinua motivoiva ja sinun elämääsi sopiva. Omannäköisesi. Hyvä tavoite pohjaa siis arvoihisi (joista kirjoitin jo aiemmin). Arvopohjainen tavoite on henkilökohtaisesti merkityksellinen, motivoi tekemään ja pitää yllä vetovoimansa pitkälläkin tähtäimellä. Se kertoo, mitä todella haluat ja tarvitset. Parhaimmillaan tavoite on niin innostava, että koet, että sinun on lähes pakko saavuttaa se. Vinkkejä arvotyöskentelyyn löydät aiemmasta blogipostauksestani. Moni muutos tyssää siihen, että tavoite on jonkun muun antama, se on kopioitu joltain muulta tai se kuvastaa naistenlehtien ideaalia. Saatamme myös tavoitella asioita, joita yhteiskunta tai muut ihmiset odottavat/toivovat meiltä. Eikä siinä ole mitään väärää, mutta tavoite joka kumpuaa jostain muusta kuin tarpeistasi ja arvoistasi voi tuntua niin epärealistiselta, ettet pääse edes liikkeelle tai vaihtoehtoisesti into tekemiseen hiipuu äkkiä.  Positiivinen tavoite Toinen hyvän tavoitteen kriteeri on positiivisuus. Positiivinen tavoite kertoo, mitä tavoittelet, ei sitä, mistä haluat eroon. Positiivinen tavoite nostaa positiivisia mielleyhtymiä ja herättää kohtitilan. Usein meidän on helpompi kuvitella, mitä emme halua: en halua olla stressaantunut, en syö karkkia, en ole vetämätön… Mutta kumpi näistä tavoitteista olisi sinulle houkuttelevampi: ”En ole stressaantunut töissä” vai ”Levollisin mielin työssä”? ”En hermostu lapselleni” vai ”Olen tasapainoinen vanhempi”? Tutkimusten mukaan, jos pyrimme jostain eroon, on toimintamme rajoittuneempaa ja jäykempää kuin silloin, kun pyrimme jotain kohti. Toimivat käytännön teot ja omassa arjessa toimivat ratkaisut on siis helpompi löytää, kun tavoitteesi kertoo, mitä kohti olet menossa. Isosta tavoitteesta välitavoitteisiin ja käytännön tekoihin Suosittelen tekemään ensin ison, pitkän aikavälin tavoitteen näillä kriteereillä. Tämä iso tavoite kannattaa pilkkoa välitavoitteiksi, jotka puolestaan jakautuvat pieniksi askeliksi ja käytännön teoiksi. Kirjoitan näistä lisää seuraavassa blogijutussani. Sitä odotellessa kehotan miettimään ensimmäisen pienen, pienen askeleen, joka vie sinua kohti tavoitettasi. Toteuta tämä pieni teko – saatat yllättyä, miten iso vaikutus jo pienellä askeleella on, kun sen ottaa juuri oikeaan suuntaan.
Kirjoittaja on psykologi, jonka tavoite oli löytää innostava työ, joka antaa energiaa ja sopii osaksi omaa elämää. Tavoite toteutuu psykologiyrittäjänä ja coachina. Miten ja mihin haluaisit käyttää elämäsi ja aikasi? Mikä on sinulle tärkeää? Mikä saisi sinut voimaan hyvin? Mihin haluat muutosta? Arvosi auttavat tällaisissa pohdinnoissa. Arvosi kertovat, mikä on sinulle tärkeääArvosi kiteyttävät, mikä on sinulle tärkeää. Ne ovat siis motivaatiosi ytimessä. Arvot ovat toimintaamme ohjaavia periaatteita, jotka antavat suunnan kohti merkityksellistä elämää. Erilaisia arvoja on olemassa valtavan paljon ja meillä jokaisella on omanlainen ja omannäköinen kokoelma niitä. Arvoja ovat esimerkiksi ystävällisyys, rehellisyys, terveyden vaaliminen, asiantuntijuus, vapaus, seikkailu, ilo, järjestelmällisyys…  Arvotyöskentely alkaa omien arvojen kirkastamisesta Ensimmäinen askel arvotyöskentelyssä on omien arvojen kirkastaminen. Silloin selkeytät, täsmennät ja sanoitat arvosi. Voit pysähtyä tarkastelemaan arvojasi kirjoittamalla, mikä on sinulle tärkeää elämäsi eri osa-alueilla: ihmissuhteissa, työssä, vapaa-ajalla, itsesi kehittämisessä... Anna ajatuksiesi virrata ja kirjoita vapaasti. Voit myös käyttää apunasi erilaisia listoja, joihin on koottu arvoja. Aloita poimimalla sinulle tärkeitä asioita ja nouki niistä tärkeimmät. Arvojen kirkastaminen ei välttämättä valmistu kerrasta. Se vie aikaa ja vaatii rehellistä itsetutkiskelua. Arvojaan pohtiessa kannattaa huomata, että on paljon asioita, joita meidän olisi järkevää arvostaa (esimerkiksi terveyden vaaliminen) tai sosiaalisesti suotavaa arvostaa (esimerkiksi ympäristön suojelu). Omia arvoja ei pidä myöskään sekoittaa siihen, mitä esimerkiksi lapsemme meiltä vaativat, työnantajamme odottaa tai puolisomme toivoo. Arvojaan kirkastaessa saa ja pitää ottaa minäkeskeinen asenne. Ydin kysymys on, mikä on sinulle tärkeää?  Arvojasi toteuttamalla voit tuoda elämääsi lisää merkityksellisyyttä Kirkastettuasi arvosi voit tarkistaa elämäsi suuntaa ja tuoda lisää merkityksellisyyttä elämääsi. Pysähdy miettimään, mihin oikeasti haluat käyttää aikasi ja energiasi. Mitä haluat elämääsi lisää? Mitä vähemmän? Pääsetkö toteuttamaan arvojasi elämäsi eri osa-alueilla? Tällainen tarkastelu voi olla ensimmäinen askel lisäämään tasapainoa, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Arvotyöskentelyn perimmäinen tarkoitus on pienentää kuilua sen välillä, mikä on sinulle tärkeää ja mitä oikeasti teet. Jos löydät muutostarpeita, arvoihin kytketyt tavoitteet auttavat muutosten toteuttamista. Arvojen kanssa linjassa olevat tavoitteet ovat pitkälläkin tähtäimellä vetovoimaisia, jolloin into tekemiseen ei kariudu ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Näin arvot tukevat pysyvien muutosten tekemisessä. Työelämässä arvojaan voi käyttää esimerkiksi urasuunnitelmien rakentamisessa, nykyisen työnsä tuunaamisessa ja henkilöbrändinsä rakentamisessa. Voit pysähtyä miettimään, millainen työ on sinulle merkityksellistä. Millainen työntekijä haluat olla? Millainen työympäristö sopii arvoihisi? Mitä toivot työnantajaltasi? Millä tavoin pääset toteuttamaan arvojasi työssäsi? Miten voisit lisätä arvojesi toteuttamista työssäsi? Arvot ovat henkilöbrändisi ytimessä: ne luovat punaisen langan sille, millainen ihminen olet ja millaista imagoa haluat luoda. Arvosi vaikuttavat siihen, miten kohtelet muita, miten kommunikoit sekä millaista sisältöä tuotat ja jaat sosiaalisessa mediassa.  Suunnitelmista tekoihin Arvot ovat abstrakteja ja toteuttaaksesi niitä tarvitset konkretiaa: tavoitteita ja toimenpiteitä. Arvot antavat ilmansuunnan tavoin suunnan; kirkastetut arvosi toimivat kompassinasi. Tavoite kertoo päämäärän ja auttaa sinua valitsemaan tienhaarassa oikean vaihtoehdon. Teot muuttavat arvot käytännön toimiksi ja tuovat ne osaksi elämääsi. Liikkeelle kannattaa lähteä pienin, pienin askelin. Koko elämää ei kannata pyrkiä muuttamaan kerralla. Mieti vaikkapa, mikä olisi yksi naurettavan pieni teko, jolla voisit tuoda arvojasi käytäntöön. Toteuta se. Arvotyöskentely jatkuu aina Arvotyöskentely on jatkuvaa toimintaa, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi. Tuskinpa kukaan pystyy ihan kaiken aikaa toimimaan täysin arvojensa mukaan ja valintoihimme vaikuttavat arvojemme lisäksi moni muukin asia: vaatimukset, velvollisuudet, muut ihmiset…. On yleistä, että kaikkia arvojaan ei pysty toteuttamaan kaikilla elämän osa-alueilla. Silti voit aina ottaa uuden, pienen askeleen kohti arvojasi. Ja jos eksyt reitiltä, voit aina tarkistaa suunnan uudelleen arvoistasi.
Kirjoittaja on psykologi ja tietokirjailija, jonka uramuutosta ohjasivat arvot. Nyt hän pääsee toteuttamaan arvojaan työssään päivittäin ja nauttii työstään täysillä. uramuutoksen abcMoni haaveilee työhön liittyvästä muutoksesta: yksi unelmoi työpaikan vaihtamisesta ja etenemisestä, toinen uran suuntaamisesta uudelleen, kolmas täysin uudesta urasta. Uramuutokseen liittyy usein ristiriitaisia tunteita: muutos innostaa ja ilahduttaa, mutta samalla jännittää ja tuntuu haastavalta. Muutos ei ole aina helppoa, mutta sitäkin palkitsevampaa. Muutoksen toteuttamiseen vaaditaan muutamia perusasioita: unelmia ja tavoite, suunnitelma, toimeen tarttumista ja tekemistä, rohkeutta, tukea ja kannustusta, lannistumattomuutta ja ponnistelua sekä uskoa itseensä. Käyn tässä kirjoituksessa nämä muutoksen elementit läpi. Kirjoitan uramuutoksen näkökulmasta, mutta samat elementit koskevat myös mitä tahansa muuta isoa, henkilökohtaista muutosta.  Unelmista johdettu tavoite Jotta voit päästä perille, on sinun tiedettävä, minne haluat. Tavoitteen pitää olla innostava ja niin vetovoimainen, että sinusta tuntuu, että sinne on lähes pakko päästä. Mikä olisikaan vetovoimaisempaa kuin suuret unelmat ja niistä täsmennetyt tavoitteet (joihin on saatettu lisätä ripaus realismia)? Selkeä tavoite luo päättäväisyyttä ja antaa energiaa tekemiseen. Suunnitelma Kun tavoite on tiedossa, seuraavaksi pitää selkeyttää, miten sinne pääsee. Todennäköisesti on hedelmällistä tutkailla ensin nykytilaasi: resurssejasi muutokseen ja sitä, missä menet nyt. Sen jälkeen pääset ideoimaan tekoja, jotka vievät sinua nykytilastasi kohti tavoitettasi. Ideoinnin jälkeen on hyvä selkeyttää, mikä on ensimmäinen askel. Entä seuraava ja sitä seuraava? Tekeminen kannattaa samalla palastella sopivan kokoisiksi askeleiksi. Lisäksi on mietittävä, paljonko muutos vie aikaa ja voimavarojasi. Ovatko ne käytettävissäsi? Tai miten voit saada tarvittavia resursseja lisää?  Toimeen tarttuminen ja tekeminen Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta kahdesti suunnittelemalla ei tule valmista. Homma on laitettava rullaamaan, käärittävä hihat ja toteutettava suunnitelma käytännössä. Usein isoin juttu on se ensimmäinen askel. Rohkeus Muutos on siirtymä kohti tuntematonta ja on luonnollista, että se jännittää, jopa pelottaa. Vaatii rohkeutta hypätä kohti uutta. Tuki ja kannustus Muutos lähtee sinusta itsestäsi ja oikeasti vain sinä voit muuttaa elämääsi. Kuitenkaan kaikkea ei ole pakko tehdä yksin: sopiva tuki auttaa sinut liikkeelle ja kannustus voi kannatella isojenkin karikoiden yli. Vastaan voi tulla asioita, joista selviät parhaiten pyytämällä ja vastaanottamalla apua.  Lannistumattomuus ja ponnistelu
Uuden uran rakentaminen tuskin onnistuu päivässä tai viikossa. Muutos vaatii aikaa ja paljon työtä. Saatat kohdata vaikeuksia. On sinusta kiinni, miten suhtaudut vaikeuksiin: pysähdytkö vai jatkatko eteenpäin? Jäätkö ongelmiin kiinni vai siirrätkö huomion ratkaisuihin ja panostat asioihin, joihin voit vaikuttaa? Etsitkö tarvittaessa uuden reitin? Usko itseesi ja optimismi Usko omaan pystyvyyteen ja omiin kykyihin auttaa jatkamaan pitkässäkin projektissa ja saavuttamaan tavoitteet vaikeuksista huolimatta. Välillä myös muiden kannustus voi vahvistaa uskoasi itseesi. Muista myös pysähtyä matkan varrella tarkastelemaan, mitä olet jo saavuttanut! Tavoite kirkkaana mielessä, aktiivisella otteella ja sopivan tuen siivittämänä on mahdollista saavuttaa asioita, jotka joskus olivat vain kaukaisia unelmia. Tsemppiä muutokseen! Kirjoittaja on psykologi, joka päätti toteuttaa uramuutoksensa vaihtamalla palkkatyön yrittäjyyteen. Nyt hän pääsee toteuttamaan unelmaansa, joka on muiden ihmisten tukeminen heidän unelmiensa toteuttamisessa. MITEN KERTOA TYÖPAIKKAHAASTATTELUSSA HEIKKOUKSISTAAN?Minulta soveltuvuusarviointipsykologina ja uravalmentajana kysytään usein, miten huonoista puolistaan pitäisi kertoa työpaikkahaastattelussa. Riittääkö, että sanoo, haluavansa syventää ranskankielen alkeita? Vai olisiko hyvä sanoa pyrkivänsä tekemään työnsä liiankin hyvin? Tässä artikkelissa jaan vinkit, miten heikkouksia kannattaa käsitellä työnhaussa kääntämällä ne kehittymiskohteiksi.  tunnista ja valmistauduHaastattelussa todennäköisesti kysytään heikkouksistasi tai kehittämiskohteistasi tavalla tai toisella. Siispä ensimmäinen vinkkini on: Valmistaudu kertomaan heikkouksistasi ja keskity siihen, mikä on olennaista hakemassasi tehtävässä. Olipa kyse sitten vahvuuksista tai heikkouksista, peilaa itseäsi tehtävään, johon haet. Monesti piirteisiin liittyy sekä vahvuus että heikkous: Nopea päätöksenteko on nykyajan nopeatahtisessa työelämässä usein vahvuus. Heikkoudeksi se kääntyy, kun tärkeissä päätöksissä ratkaisut ovat spontaaneja ja riskit jäävät huomioimatta. Useimmiten haastattelija kysyessään heikkouksista haluaa kuulla henkilökohtaisista ominaisuuksistasi ja työskentelytyylistäsi, ei osaamisestasi. Siispä ”voisin petrata kouluruotsiani” on usein haastattelijaa epätyydyttävä vastaus. Erittäin huono vastaus heikko ruotsin kielitaito on silloin, kun hakemassasi tehtävässä ei ruotsia tarvita.  osoita tunnistavasi heikkoutesi kertomalla niistäOsoita tunnistavasi heikkoutesi ja tilanteet, joissa heikkoutesi on ongelmallista. Jos sinulle tyypillistä on täydellisyyteen pyrkiminen, osoita tiedostavasi, milloin tämä kääntyy sinua vastaan: jäät kiinni viimeistelemään, käytät työhön liikaakin energiaa ja tiukat aikataulut stressaavat, koska koet, ettet voi tehdä työtäsi hyvin. käännä heikkoudet kehittämiskohteiksiKun olet tunnistanut heikkoutesi ja sen, mitä niistä voi seurata, käännä heikkoutesi tiedostetuiksi kehittymiskohteiksi. Kerro, miten taklaat heikkoutesi työelämässä, jotteivat ne eivät muodostu riskeiksi. Taipumuksen tehdä nopeita päätöksiä tunnistava voi kertoa tietoisesti pysähtyvänsä päätöksentekotilanteissa tsekkaamaan, että faktat ovat koossa ja riittävät analyysit tehty riskien havaitsemiseksi. Täydellisyyteen pyrkivä voi ottaa tavaksi muiden avulla selvittää, mikä on riittävän hyvä taso ja opetella hyväksymään, että kaikkea ei voi viilata viimeisen päälle. Tällä tavalla osoitat, että heikkouteen liittyvä riskitekijä on sinulla hallussa ja voit puhua heikkoudesta kehittymisalueenasi.  ole aito ja vakuutat vahvuuksistasiOle aito. Ei siis ole yhtä hyvää tai oikeaa vastausta kysymyksiin heikkouksista tai kehittymisalueista. Jos olet ideaalityöpaikkasi haastattelussa, sinulla on vahvuuksia rutkasti enemmän kuin heikkouksia. Aidosti ja rehellisesti tunnistamalla vahvuutesi ja kehittymisalueesi luot luotettavan ja kehittymiskykyisen vaikutelman. Usein kysymyksellä heikkouksista halutaan myös kartoittaa itsetuntemustasi. Kun osoitat tunnistavasi heikkoutesi ja osaat kääntää ne kehittymisalueiksesi, haastattelijan on helppo uskoa, että vahvuusalueillasi olet juuri heidän etsimänsä helmi.
Lisää vinkkejäni haastatteluun valmistautumiseen voit lukea blogitekstistäi Miten valmistautua työpaikkahaastatteluun. Toivotan sinulle antoisia haastatteluja! Kirjoittaja on soveltuvuusarviointi- ja ammatinvalintapsykologi, coach ja uravalmentaja. Mistä hyvinvointi koostuu? Hyvinvointi on niitä asioita, jotka voi tuntea. Voin kertoa, voinko hyvin vai en. Mutta miten määrittelisit hyvinvoinnin? Mitä se oikeasti on ja mistä se koostuu? Ehkä kiteytetysti voi sanoa, että hyvinvointi on oma fiilis siitä, miten voin ja mitä minulle juuri nyt kuuluu. Käsitteenä hyvinvointi on varsin moniulotteinen ja monimutkainenkin. University of Nottinghamin tutkimus luonnehti hyvinvointia erottamalla 14 tekijää, joista hyvinvointi koostuu. Nämä hyvinvoinnin elementit ovat: onnellisuus, elinvoima, rauhallisuus, optimismi, osallisuus, itsetietoisuus, itsensä hyväksyminen, omanarvontunto, kompetenssi, kehittyminen, kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, merkityksellisyyden kokeminen, yhteneväisyys tekojesi ja sen, miten näet itsesi, välillä sekä yhteys muihin ihmisiin. (Lyhyen uutisoinnin tutkielmasta voi lukaista Psychology Today lehdestä ja tutkimusartikkelin täältä).  Lista hyvinvoinnin tekijöistä on kattava ja sitä lukiessa on helppo nyökytellä päätä: Jos nämä ovat kunnossa, niin kyllähän sitä hyvinvointia on. Mutta mitäs sitten? Toimiiko tällainen lista vain tutkimuskäytössä vai voiko tavallinen tallaaja hyödyntää tätä? Yksilölle tällainen lista voi luoda jopa paineita: pitääkö nämä kaikki saavuttaa voidakseen hyvin? Kannattaakin muistaa, että voidakseen hyvin ja kokeakseen hyvinvointia ei kaikilla osa-alueilla tarvitse saada ”täysiä pisteitä”. Lisäksi uskon, että meillä jokaisella on omanlaisemme ideaalitaso hyvinvoinnin eri osatekijöille; yhdelle sosiaaliset suhteet ovat erityisen tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, toiselle kompetenssin kokeminen.  Miten hyvinvointia voi lisätä? Lista hyvinvoinnin osa-alueista tarjoaa mainion pohjan oman hyvinvoinnin tarkastelulle. Suosittelen kaikkia ottamaan hetken aikaa ja tarkastelemaan, miten listatut hyvinvoinnin osatekijät toteutuvat sinun elämässäsi. Miten tekijät ovat läsnä elämäsi eri osa-alueilla: töissä, kotona, harrastuksissa? Mikä menee hyvin? Onko jossain petrattavaa?
Jos löysit jotain parannettavaa hyvinvoinnissasi, niin haastan sinut lisäämään hyvinvointiasi. Mieti joku naurettavan pieni teko, jolla voit lisätä yhtä hyvinvoinnin tekijää elämäsi jollain osa-alueella. Itse haluan lisätä optimismia: aloittelevan yrittäjän tie ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta muistutan itseäni päivittäin siitä, mikä menee jo hyvin, mitä olen jo saavuttanut ja siitä, että lopulta ei ole mitään syytä, miksi en menestyisi. Coachingin maailmassa vilisee erilaisia nimikkeitä: business coach, life coach, executive coach, health coach… Tässä kirjoituksessa tarjoan selkeytystä coaching-bisneksen nimiviidakkoon. Perustietoja coachingista ja siitä, mitä se on, voit kurkata coaching-sivultani. Yksinkertaistetusti life coachingista puhutaan silloin, kun valmennettava itse maksaa valmennuksen, business coachingista silloin, kun valmennuksen kuluista vastaa työnantaja. Executive coaching on valmennusta johdolle.  Life coachingissa aiheet voivat olla periaatteessa miltä vaan elämän osa-alueelta, jolla valmennettava haluaa eteenpäin: elämäntapamuutos, liikunta, ravinto, ajankäytön hallinta, perhe, sosiaaliset suhteet… Myös life coachingissa voidaan käsitellä (ja usein käsitelläänkin!) työhön liittyviä teemoja: työn tuunaamista, uralla etenemistä, uuden urasuunnan löytämistä, urasuunnittelua, työviihtyvyyden lisäämistä, työn rajaamista… Business coachingissa käsitellään yleisesti työhön liittyviä aiheita: oman työn eri osa-alueita, projektien edistämistä, työssä suoriutumista, tehokkuutta ja tuottavuutta, kehittymistä, työssä viihtymistä, verkostoitumista… Myös työelämässä tapahtuvassa coachingissa on usein hedelmällistä työhön liittyvien aiheiden lisäksi käsitellä jotain hyvinvointia koskevaa, joka heijastuu valmennettavaan työntekijänä ja hänen suoriutumiseensa työssä: tasapainon löytämistä, terveyttä, liikuntaa, ajankäyttöä...  Osa coaching-koulutuksista opastaa juuri business coachingiin, osa life coachingiin, osa ei erottele näitä. Oma coaching-koulutukseni (Neuroleadership Groupin Brain-Based Coaching –koulutus) edustaa näistä jälkimmäistä: samaa metodiikkaa voidaan soveltaa sekä henkilökohtaiseen että työelämän coachingiin. Tämä on mielestäni järkevää, koska lopulta en näe tiukkaa rajaa life ja business coachingin välillä. Kutsun siis itseäni pelkästään coachiksi.
|
kirjoittajaOlen laillistettu psykologi (PsM 2006) ja hyvinvointivalmentaja. Categories
All
Archives
March 2021
|
RSS Feed