Elämäntapamuutoksen tunnetaidot

elämäntapamuutoksen tunnetaidot

Päätös liikkua enemmän ja syödä uudella tavalla - ja sitten vaan toiminnaksi. Mutta entäs jos paraskaan suunnitelma ei toteudu tai taidolla ja kaikkien hyvien ohjeiden mukaan asetettu tavoite ei muutukaan toiminnaksi?

Ei ole mitenkään epätavallista, että liikunta jää vain unelmaksi, sillä uimahalliin meneminen hävettää tai kuntosalille meno jännittää ylitsepääsemättömän paljon. Moni tunnistaa myös käyttävänsä ruokaa tai herkkuja keinona lievittää, häivyttää tai säädellä hankalia tunteita. 

Tunteilla onkin keskeinen rooli ihmisen toiminnanohjauksessa. Tunteet vaikuttavat valintoihin ja tekemisiin - halusitpa tai et.  Parhaimmillaan tunteet ohjaavat kohti itselle tärkeitä päämääriä, mutta joskus ne voivat myös hankaloittaa etenemistä tai estää - ainakin silloin, jos niiden vaikutusta ei huomaa. Usein tunteiden vaikutus toimintaan onkin automaattista ja jää "pinnan alle". Ehkä itseäkin silloin ihmetyttää, miksi liikunnan aloitus on vaikeaa tai miksi hyväkään ruokasuunnitelma ei toimi.

Tässä postauksessa avaan tunnetaitoja, joita elintapojaan muuttava tarvitsee, ja jotka hyvinvointialan valmentajien on hyvä ottaa huomioon auttaessaan asiakkaita kohti muutosta. 
​

tunteiden tunnistaminen

Tunnetaitojen perusta on tunteiden tunnistamisessa ja omaan tunnemaailmaan tutustumisessa. Se tarkoittaa erilaisten tunnetilojen huomaamista ja nimeämistä sekä tunteeseen liittyvän kehollisen reaktion havainnointia.

Taito voi tuntua itsestäänselvältä. "Kyllä mä tiedän, miltä minusta tuntuu!". Hienoa, jos näin! Mutta useimmilta jää huomaamatta, että meillä on jatkuvasti jokin tunnetila päällä. Osaatko esimerkiksi nimetä tunteen, joka on päällimmäisenä nyt? 

Elämäntapamuutoksessa tunteiden tunnistamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun hyvästä suunnittelusta huolimatta tekeminen jää ideatasolle. Voiko hankaluuden taustalla olla esimerkiksi halu välttää tilanne, jossa voi herätä epämiellyttäviä tunteita?
​

Tunteiden hyväksyntä

Ihmisyyteen kuuluu moninaisia tunteita. Osa niistä on miellyttäviä, osa epämiellyttäviä ja moni jotain näiden ääripäiden välistä. Tunteita ei voi valita tai poistaa. Tukahduttaminen ja välttäminen eivät toimi pitkällä tähtäimellä, vaan johtavat uuvuttavaan kamppailuun (ja usein tunnekuohuun).

Tunteiden hyväksyntä on sen hyväksymistä, että ”tässä tilanteessa ja näissä olosuhteissa tunnen tunnetta xxxxx”. Se on sitä, että antaa tunteen tulla - olipa tunne sitten miellyttävä tai epämiellyttävä. Kun tunteen antaa tulla, sillä on aikanaan myös tilaa mennä.

Hyväksyntä ei kuitenkaan ole alistumista olosuhteisiin, toimettomuutta tai ratkaisukeskeisyydestä luopumista. Hyväksyntä ei poista sitä, etteikö tunteita voisi ja usein myös kannattaisi säädellä (ks. seuraava kohta).

Kun epämiellyttävien tunteiden kanssa harjoittelee elämään (ei helppoa, mutta opittavissa!), voi huomata, että esimerkiksi uimahalliin voi mennä, vaikka epävarmuus, häpeä tai  jännitys kulkisi mukana.
​

Tunteiden säätely

Vaikka et voi valita, mitä tunteita sinulla kulloinkin herää, voit osin vaikuttaa tunteen voimakkuuteen ja kestoon. Tätä sanotaan tunteiden säätelyksi. Voit siis pyrkiä lievittämään hankalia tunteita ja niiden kestoa sekä voimistaa miellyttäviä tunteita.

Esimerkiksi urheilijatkin harjoittelevat optimaalisen tunnetilan saavuttamista: saamaan kisasuoritukseensa huippusuorituksen mahdollistavan tunnetilan. Yhtä lailla elämäntapamuutosta toteuttava voi harjoitella tekemiselleen sopivan tunnetilan säätelyä eli esimerkiksi uutta urheiluharrastusta jännittävä voi harjoitella säätelemään jännitystään.

Joskus jo opitut tunnesäätelykeinot voivat hankaloittaa elämäntapamuutosta. Silloin siis tunteita säädellään tavoilla, jotka vaikuttavat terveyteen tai hyvinvointiin epäsuotuisalla tavalla - tunteiden säätelykeinot ovat siis osa ongelmaa. Yksi esimerkki tästä on tunnesyöminen, jossa ruokaa ja syömistä käytetään toistuvasti keinona säädellä tunteita - se voi olla jopa ainoa käytössä oleva keino hankalien tunteiden lievittämiseen. Tällöin olennaista on uudenlaisten tunnesäätelykeinojen harjoittelu (usein ammattilaisen avusta on hyötyä).

​Tunteiden herättämien toimintayllykkeiden ja automaattisten reaktioiden tunnistus

Tunteet ohjaavat toimimaan tietynlaisella tavalla. Mieli ohjaa lähtökohtaisesti välttämään tilanteita, joissa voi herätä epämiellyttäviä tunteita tai hakeutumaan niistä pois. Lisäksi mieli ohjaa hakeutumaan tilanteisiin, joissa herää miellyttäviä tunteita.
 
Olennaista elämäntapamuutoksessa on havaita, minne tunne ohjaa ja millaisia vaikutuksia sillä on hyvinvointiin ja terveyteen. Usein tunteiden vaikutus toimintaan on niin automaattista, että tätä saa harjoitella tietoisesti.

Jos käytetään jälleen esimerkkinä uimahallia: uimahalliin menemiseen voi liittyä niin voimakkaita epämiellyttäviä tunteita, että sinne meneminen tuntuu mahdottomalta. Lisäksi mieli voi ohjata hakemaan hetkellisiä, miellyttäviä tunteita tekemisestä, joka ei ainakaan edistä hyvinvointia: yöunista voi nipistää, sillä vielä hetki sosiaalista mediaa pläräten tuntuisi kivalta.

Kun oppii tunnistamaan tunteen ja sen vaikutuksen omaan toimintaan, voi harjoitella tunteen hyväksyntää ja säätelyä, jolloin itselle tärkeä toiminta (esimerkiksi uimahalliin meneminen tai kännykän laittaminen pois riittävän ajoissa illalla) tuntuukin mahdolliselta.

Toiminnan ohjaaminen haluttuun suuntaan

Joskus siis tunteet voivat ohjata poispäin halutuista päämääristä. Elämäntapamuutosta toteuttava voi haluta liikkua enemmän, mutta tunteet hankaloittavat liikunnallisemman elämäntavan omaksumista. Tai tunnesyömisessä syömiseen voi liittyä voimakkaasti tunteiden ohjaamaa toimintaa, jolloin järjellä ja tahdonvoimalla ei syömistottumuksia muuteta. Tahdonvoiman ja itsensä piiskaamisen sijaan elämäntapamuutoksen tueksi tarvitaan tunnetaitoja, joiden turvin omaa toimintaa voi ohjata haluttuun suuntaa, myös silloin kun tunteet ohjaisivat toisaalle.

Oman toiminnan ohjaaminen haluttuun suuntaan vaatiikin monesti kaikkia jo edellä esitettyjä tunnetaitoja: tunnistamista, hyväksyntää, säätelyä ja sen huomaamista, mihin tunne automaattisesti ohjaa. Kun nämä tunnetaidot ovat käytössä, on omaa toimintaa helpompi ohjata uusille raiteille. 
​

Tunnetaidot ovat kaikkien opittavissa

Yksilön kannalta olennaista on ensin pohtia, miten tunteet vaikuttavat hänen elämäntapamuutokseensa. Sen pohjalta voi täsmentää, millainen tunnetaitoharjoittelu olisi hyödyllistä. Aluksi voi tarvita vahvempaa kykyä tunnistaa omat tunteet, jolloin niiden rooli terveyskäyttäytymisessä aukeaa. Sen jälkeen voi tunnesäätelytaitojen harjoitelusta olla hyötyä, samoin kuin harjoittelusta elää ja toimia erilaisten tunteiden kanssa.

Paras juttu tunnetaidoissa on se, että ne ovat opittavissa. Yksi on toki voinut saada vahvan pohjan tunnetaidoille jo lapsena, toinen harjoittelee niitä tietoisesti ensikertaa aikuisena. Kuitenkaan tunnetaidot eivät ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan kaikkien harjoiteltavissa.

Joskus reitti uudenlaisiin elintapoihin alkaa omaan tunnemaailmaan tutustumisella ja vahvistamalla kykyä surffata tunneaalloilla.


​

Lue lisää elämäntapamuutoksen tunnetaidoista Hyvinvointia mielelläsi -kirjastani.

​

Postauksen valokuvat: Minna Vähäsarja