Näin harjoittelet irti täydellisyyden tavoittelusta

Näin harjoittelet irti täydellisyyden tavoittelusta

Tämä artikkeli, jossa kerron, miten voit harjoitella eroon perfektionismista, on ollut tekeillä kauan.

​Olen hakenut tietoa, kirjoittanut. Olen kirjoittanut, viimeistellyt ja deletoinut. Kirjoittanut uudelleen ja jälleen viilannut tekstiä.

Ja sitten epäillyt, että pitäisi tehdä vielä lisää taustatutkimusta. Ja taas kirjoittanut ja viilannut.

Teksti oli tekeillä, muttei valmistunut. Kunnes otin itsekin oppia tämän tekstin neuvoista. Sopeutin tavoitetasoni: kun tyydyin riittävän hyvään täydellisen sijaan sain vihdoinkin valmista. 

Täydellisyyden tavoittelusta ei seuraa mitään hyvää

Perfektionismillä tarkoitetaan sitä, että oma vaatimustaso on aina hurjan korkealla ja että pyrkii tekemään kaiken täydellisesti. Sen on siis myös sitä, ettei pysty sopeuttamaan omaa vaatimustasoaan tehtävän ja tilanteen mukaan.
 
Oman jaksamisen ja aikaansaavuuden kannalta ei ole yhdentekevää, mihin tavoitetasonsa asettaa. Vaikka vain lopputulosta katsova työnantaja saattaa arvostaa korkealle asetettua tavoitetasoa, jatkuvasti liian korkealle asetettu rima ei johda mihinkään hyvään.

Tutkitusti perfektionismi johtaa täydellisen elämän sijan onnettomaan oloon. Aina nouseva tavoitetaso kuormittaa ja nostaa riittämättömyyden kokemuksen pintaan. Aika ja energia valuu, mutta valmista ei tule. Asioita saattaa kasaantua tai sitten niitä ei tule edes aloitettua, sillä loppuunsaattaminen tuntuu täysin ylivoimaiselta. Eikä ihme: jos oma vaatimustaso on aina taivaassa, ei aikaansaaminen voi olla huipussaan.

Hyvä uutinen on, että omaa tavoitetasoa voi opetella asettamaan kohdalleen sekä harjoitella kohtaamaan elämään väkisinkin kuuluvat epäonnistumiset itseään lyttäämättä.
​

Neljä näkökulmaa täydellisyydentavoittelun lopettamiseksi

1. Tunnista ja tiedosta 

Jotta voit muuttaa jotain, tulee sinun olla siitä tietoinen. Niinpä ensimmäinen tehtäväsi on täsmentää omaa tilannettasi ja tuoda näkyväksi mahdolliset pulmakohtasi. Tämä antaa pohjan kaikelle muulle työstämisellesi.
 
Pysähdy aidosti miettimään seuraavia kysymyksiä. Suosittelen varaamaan pohdintaan rauhallista aikaa ja kirjoittamaan vastauksesi ylös.
 

• Mitä seuraa, jos teet kaiken täydellisesti?
• Millaisia seurauksia täydellisyyden tavoittelulla on sinulle, lähipiirillesi ja laajemmin?
• Millaisissa tilanteissa täydellisyyden tavoittelu on sinulle ongelmallista?
• Voit myös miettiä, miltä oma toimintasi näyttää ulkopuolisen silmin.

 
Lisäksi kannattaa täsmentää, kuka asettaa sinulle vaatimuksia: sinä vai joku muu. Jos kyse on ulkopuolisesta tahosta, niin keskustele. Jos sinä, niin lue eteenpäin.
​

2. Kuule järkesi ääni: realismia peliin 

Aivokirurgin ja harrastelijapuutarhurin epäonnistumisten seuraukset ovat reaalimaailmassa eri sfääreissä. Mieti siis realistisesti, järjen ääntä käyttäen, millaisia seurauksia sinun toimillasi, mahdollisilla mokilla voisi olla.
 
Voit miettiä, onko asialla merkitystä viikon, kuukauden tai vuoden päästä.
 
Voit ihan tietoisesti tarkastella suurinta uhkakuvaasi: Millainen olisi isoin mahdollinen virheesi tai epäonnistumisesi ja mitä mahdollisia seuraamuksia sillä olisi?
 
Tämän vaiheen pohdinnan tarkoitus on auttaa sinua kyseenalaistamaan vaatimuksesi, minkä jälkeen olet valmis harjoittelemaan tavoitetason asettamista – ja siis siirtymään vaiheeseen 3.
​

3. Harjoittele sopeuttamaan tavoite- ja vaatimistaso tilanteen mukaan

Seuraavaksi pääset käytännön toimiin: harjoittelemaan sopivan vaatimustason tunnistamista ja oman toiminnan sopeuttamista sen mukaan.
 
Harjoittele vaatimustason laskemista aloittamalla pienistä asioista. Jos sinulla on tapana esimerkiksi käyttää lähtevien sähköpostien viilaamiseen tuhottomasti aikaa ja energiaa, niin kokeile, mitä käy, jos et oikoluekaan kaverillesi lähtevää viestiä. Mitä tapahtuu, jos siihen jäikin kirjoitusvirhe?
 
Kasvata harjoittelun edistyessä harjoitusta isompiin asioihin: mitä jos et oikolue somepostausta? Työmeiliä? jne.
 
Siedätä itseäsi pienin askelin kohtaamaan epätäydellisyyttä. Mitä tapahtuu, jos lasket tavoitetasosi ensin 95 prosenttiin? Entä 75 prosenttiin? Voit harjoitella tätä myös asettamalla aikarajoja työskentelyllesi: päätä, että käytät tehtävään esimerkiksi 30 minuuttia normaalin 45 minuutin sijaan.
 
Voit myös pyytää apua sopivan tavoitetason ja aikapanoksen määrittämiseen. Töissä kysy reippaasti esimieheltä, mikä hänen mielestään on kohtuullinen tähän tehtävään käytettävä aika ja miten se sopii siihen, mitä itse ajattelet. Tai kysy työkavereiltasi, millainen olisi heistä riittävä lopputulos. Kotitöiden suhteen voitte miettiä yhdessä, miten paljon haluatte, että perheessänne kuluu viikossa aikaa silittämiseen tai pölyjen pyyhintään.
 
Tee myös tietoisia valintoja: erota, mikä on sinulle aidosti tärkeää. Mihin todella halua panostaa? Ja mistä voit tinkiä, jotta aikasi ja energiasi riittää näihin sinulle tärkeimpiin asioihin? Voit joutua tekemään kiperiäkin linjauksia, mutta se kannattaa.
 
Huomaa myös, miltä hyvää tavoitetasosi sopeuttamisesta ja näistä harjoituksista seuraa. Aikaa, energiaa, mahdollisuus lopulta saada enemmän aikaiseksi, pinna vähemmän kireällä – vai mitä?
​

4. Harjoittele kohtaamaan epäonnistumiset rakentavasti, myötätuntoisesti ja itseäsi arvostaen

Epäonnistumiset ovat osa ihmisyyttä, eikä kukaan selviä elämästä kolhuitta. Tutkitusti itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat uskaltavat tarttua haastaviinkin tekemisiin rohkeammin: tieto siitä, ettei lyttää itseään, mikäli ei onnistuisikaan, luo rohkeutta kokeilla ja yrittää.

Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on opittavissa oleva taito, joka liittyy siihen, että opit kohtelemaan itseäsi kuten kohtelet läheisiäsikin. Voit harjoitella kääntämään sisäisen puheesi itsekritiikistä ystävällisyyteen. Tutkitusti elämäntyytyväisyytesi kohoaa. Ja uskallat myös yrittää asioita, joissa on epäonnistumisen riski.
 
Mielemme suuntaa luontaisesti huomion epäonnistumisiin ja mahdollisiin uhkiin. Evoluution kannalta tämä vääristymä on toiminut, mutta nykymaailmassa se johtaa helposti mokiemme märehtimiseen ja epäonnistumisten alleviivaamiseen. Tärkeä taito onkin oppia huomaamaan myös hyvä ja nostamaan myös hyvät asiat samalle huomiotasolle negatiivisten kanssa. Tämän taidon harjoittamiseen löydät vinkit täältä.
 
Kolmas tärkeä epäonnistumisten sietämiseen liittyvä taito on oppia säätelemään omaa sisäistä puhettaan: Opetella puhumaan itselleen niin, että käsittelee omat virheet rakentavasti. Niin, että ottaa mokista opit talteen sen sijaan, että sättii itseään tyhmyydestä ja soimaa osaamattomuudesta.
​

Mielentaitojen harjoittelu vie aikaa

Kuten minkä tahansa uuden taidon kanssa, vie täydellisyyden tavoittelusta poisoppiminen aikaa. Joskus ammattiapu tällaisten asioiden käsittelyyn on paikallaan, mutta voit aloittaa harjoittelun itsenäisesti.

Toistoilla vahvistat uusia ajattelu- ja toimintamallejasi. Aluksi asioiden tekeminen uudella tavalla on kenelle vaan haastavaa ja vaatii ponnistelua. Mutta ajan kanssa nämäkin taidot kehittyvät. Valitse siis yllä kirjoitetuista juuri sinulle sopivat näkökulmat ja harjoitukset. Toista, toista, toista.

Itse oivalsin, ettei tämän tekstin tarvitse olla täydellinen ollakseen hyödyllinen. Ja että enemmän hyötyä siitä on, jos julkaisen sen jatkuvan hiomisen sijaan.