energiaa syksyyn - selätä syysväsymys
Kaamosmasennus vai syysväsymys? Tyypillisesti kaamosoireet alkava lokakuussa, luonnonvalon vähentyessä. Kaamosoireet ilmeisesti aiheutuvatkin tästä valon vähenemisestä: on arveltu, että päivän lyhentyessä valomäärä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä. Kaamosmasennus on vuodenaikaan liittyvää mielialan laskua. Lievempiä kaamosoireita kutsutaan kaamosrasitukseksi tai syysväsymykseksi. Lieviä kaamosoireita voi hoitaa itse ja jaan tässä jutussa tutkimusten tuomia itsehoitovinkkejä. Huomaathan, että vakava masennus vaatii ammattilaisen apua, jolloin itsehoitoon voidaan yhdistää lääkehoitoa ja psykoterapiaa. valohoitoTutkitusti toimivimmat itsehoito-ohjeet liittyvät valon lisäämiseen. Tehokas ja oikein käytetty kirkasvalolamppu helpottaa oireita neljällä viidestä. Tehot valohoidosta saa silloin, kun lamppu on riittävän lähellä ja kun sitä käyttää heti aamusta (klo 5.30–9 välillä, mieluiten heti herättyä). Kirkasvalolamppu kannattaa asemoida vaikkapa aamupalapöytään ja viettää sen äärellä 30-60 minuuttia. . Kirkasvalohoidon lisäksi sarastusvalo voi helpottaa heräämistä aamulla. Lisäksi ulkoilu päivän valoisimpaan aikaan ulkona voi helpottaa oireita – ja myös virkistää! Myös matkailua aurinkoisiin kohteisiin suositellaan kaamosoireiden lievittämiseksi. Itsehoidossa on tärkeää muistaa, että yksi aamu kirkasvalossa ei vielä riitä (vaikka toki jo se voi tuntua piristävältä). Eli ota kirkasvalo päivittäiseksi tavaksi, jota jatkat vähintään 2-4 viikkoa tai vaikkapa kevääseen asti.  Liikunta Valohoidon lisäksi säännöllinen liikunta lieventää masennusoireita ja tuottaa mielihyvää. Lisäksi liikunta tehostaa valohoidon tehokkuutta. Eli vaikka väsyttäisi eikä huvittaisi ja sääkin on kurja: pidä kiinni liikuntarutiineistasi tai rakenna uusia liikuntatapoja tukemaan jaksamistasi syys- ja talvikaudella. Jos lenkillelähtö pimeään tuntuu vastenmieliseltä, ehkä keksit sisäliikuntaharrastuksen? Panosta itsestäsi huolehtimiseen ja huomioi jaksamisesi rajatKun harmaus vetää mielen alavireiseksi ja saa olon väsyneeksi, on itsestä huolehtiminen erityisen tärkeää. Pysähdy siis miettimään, mitä tarvitset voidaksesi hyvin. Mikä ylläpitää hyvinvointiasi ja jaksamistasi? Saatat tarvita syksyllä erilaisia keinoja palautumiseen kuin valoisimpina vuodenaikoina. Tarkastele, miten syksy vaikuttaa sinuun ja jaksamiseesi. On ihan ok laskea omaa vaatimustasoa ja karsia tehtävälistaasi, mikäli huomaat jaksamisesi heikentyvän. Täsmennä, mitkä ovat sinun hyvinvointisi kulmakivet ja pidä niistä kiinni. Syyssäistä ja pimeydestä huolimatta – ja erityisesti niiden takia.  Ehkä elämässäsi on myös hyviä asioita - syksystä huolimatta? Vaikuta mielialaasi Omaan mielialaan voi tutkitusti vaikuttaa: positiivisen psykologian tarjoamat harjoitukset tutkitusti auttavat lieventämään masennusoireita. Eli syksyn saapuessa ohjaa mielialaasi kiinnittämällä tietoisesti huomio asioihin, jotka ovat hyvin. Pidä esimerkiksi ’Mikä meni tänään hyvin’ -päiväkirjaa tai kiitollisuuspäiväkirjaa. Lisää vinkkejäni hyvien asioiden huomioimiseen voit lukea täältä. Omaan mielialaan vaikuttavat myös omat tekemiset. Mieliala harvoin on kovin korkealla, jos viikonlopun käyttää jurnuttamalla pimeässä nurkassa tylsistyneenä. Siis järjestä itsellesi mukavaa tekemistä. Uusi harrastus? Kavereiden näkemistä tai juhlat? Kotoilua tai leffailta perheen kanssa? Tai jotain muuta mukavaa. Vaikka kivan tekemisen lisääminen voi tuntua pieneltä ponnistukselta, se maksaa usein itsensä takaisin mielialan nousuna. Kokeile! .... Huomaathan, että jutun vinkit ovat itsehoitoa, joita voi kokeilla lieviin kaamosoireisiin. Jos oireesi ovat voimakkaita ja viittaavat kaamosmasennukseen, niin käänny ammattilaisen puoleen.  Kirjoittaja on psykologi, coach ja hyvinvointivalmentaja, joka selättää syysväsymystä liikunnalla ja kirkasvalolla – ja karkaa Suomesta valohoitoon marras-joulukuuksi.
2 Comments
Kello viiden herätys – tie parempaan elämään vai askel väsymiseen?
kello viiden Aamurutiinien idea Sharman ja Elrodin kirjojen keskeinen ajatus on herätä aikaisin ja käyttää aamun ensimmäinen tunti itseensä. Aikaisen aamuherätyksen ja sitä seuraavan rutiinin tarkoitus on mullistaa oma elämä paremmaksi. Sharma neuvoo heräämään klo 4.45 ja käyttämään aamun ensimmäisen tunnin liikuntaan, meditointiin ja itsensä kehittämiseen esimerkiksi lukemalla. Elrodin keskeinen ajatus tiivistyy kuuteen kohtaan: hiljaisuus (esim. meditointi), omiin tavoitteisiin liittyvät voimalauseet, tulevaisuuden visiointi, liikunta, kehittävän kirjallisuuden lukeminen ja kirjoittaminen (esim. journaling). aikaisen aamuherätyksen riskiLähes itsestään selvänä riskinä aikaisen aamun rutiineissa on yöunista tinkiminen. Univajeisena alakuloisuus ja ärtyneisyys nostavat päätään ja flunssakin tarttuu helpommin. Keskittyminen takkuaa, ajatus ei luista ja monimutkainen päättely on vaikeaa. On siis selvää, että jos aikainen aamurutiini tarkoittaa yöunien nipistämistä alle tarvittavaan 7–9 tuntiin, ei elämänlaatusi ainakaan parane. Eli jos meinaat herätä viideltä, muokkaa elämäsi ensin niin, että todella voit nukahtaa noin kello 21. Jos kaipaat vielä lisämotivaatiota, suosittelen lukemaan esimerkiksi Matthew Walkerin teoksen Miksi nukumme. Mainion unenpuutteesta kertovan tekstin löydät myös täältä. Sharma nostaa unen tärkeyden onneksi kirjassaan esiin, mutta lukijalle uni jää kirjassa selvään sivurooliin. Elrod esittää, että aamurutiinin voi sovittaa itselleen parhaimpaan aikaan, mutta muistuttaa silti ’aikaisin heräämisen kiistattomista hyödyistä’. Itse en ole vielä törmännyt tieteelliseen tutkimukseen, jossa kello viiden herätyksen hyöty kiistatta osoitettaisiin (vinkkaa toki, jos tiedät tällaisesta!).  aamurutiinin Hyödyt ja mahdollisuudet Sharman ja Elrodin ajatukset aamurutiineista tarjoavat loistavan vaihtoehdon sille, että aamu alkaa uutisten, sähköpostin ja somen tietotulvalla, jonka jälkeen huomiomme kaappaa työ ja käännämme huomion itseemme vasta illalla päivän uuvuttamina – jos silloinkaan. On siis varsin mainio ajatus nostaa itsensä ajankäytön prioriteettilistalla ykköseksi ja varmistaa heti aamulla, että myös omaan hyvinvointiin tulee satsattua päivän aikana. Näin et joudu tilanteeseen, jossa aikasi ja energiasi päivän aikana kuluu kaikkeen muuhun kunnes illalla huomaat, ettet enää jaksa itseäsi kehittäviä aktiviteetteja tai urheilua. Monille ajan ottaminen itselle heti aamusta voi olla helpompaa kuin oma aika illalla: aikaisin aamulla on harvoin jotain muuta, jossa ’pitäisi’ olla, eikä aika tunnu olevan pois perheeltä, työltä tai muulta sinulle tärkeältä (paitsi ehkä unelta). Myös molempien herrojen ehdottaman meditaation ottaminen päivittäiseksi rutiiniksi on varsin suositeltavaa. Lukuisten tieteellisten tutkimusten mukaan mindfulness-harjoittamisen avulla keskittymiskyky paranee, tunnetaidot kehittyvät ja mindfulness-harjoittamisella on saatu selkeää hyötyä myös stressin, ahdistuksen, kivun ja univaikeuksien hoidossa. Voitaneen siis sanoa, että mindfulness on osoittanut kiistattomia hyötyjä erityisesti psyykkiseen hyvinvointiin. suositukseniJos ajankäyttöösi sopii, niin suosittelen siis lämpimästi varaamaan säännöllisesti aamuista aikaa itsellesi ja sinulle tärkeille asioille ennen kuin täytät mielesi muulla tietotulvalla ja olet käyttänyt aikasi ja energiasi muuhun kuin itseesi.
Mutta muokkaa rutiini sellaiseksi, että se palvelee sinua ja koet sen mielekkääksi, miellyttäväksi ja jollain tapaa hyödylliseksi. Älä purematta niele gurujen ajatuksia, vaan tunnustele, mikä sinun hyvinvointiasi lisää. Liikunta ja meditaatio tuovat positiivisia vaikutuksia, mutta voit hyvin käyttää aamuaikasi johonkin muuhun, joka on sinulle aidosti tärkeää. Silloin aamurutiinisi tuo varmasti elämääsi myös hyvää. Ja silloin viitsit pitää rutiinistasi kiinni. Joka tapauksessa ota lähtökohdaksesi ensin huolehtia kahdeksan tunnin yöunista ja aamurutiinista vasta toissijaisesti. Muista, että kello viiden sijaan itsestään huolehtimisen voi aloittaa vaikkapa kello 7.30. Ja kun keskeisintä on muodostaa säännöllinen rutiini itsestäsi huolehtimiselle ja sinulle merkityksellisille asioille, en näe mitään syytä, miksei rutiinia voisi ihan yhtä hyvin tehdä iltaisin klo 21–22. ...... Kirjoittaja on hyvinvointipsykologi, joka valmentaa yksilöitä saamaan itsestään parhaan potentiaalin esiin ja on nähnyt, että yleensä siihen ei tarvita kello viiden heräämistä. Näin harjoittelet irti täydellisyyden tavoittelusta
Täydellisyyden tavoittelusta ei seuraa mitään hyvääPerfektionismillä tarkoitetaan sitä, että oma vaatimustaso on aina hurjan korkealla ja että pyrkii tekemään kaiken täydellisesti. Sen on siis myös sitä, ettei pysty sopeuttamaan omaa vaatimustasoaan tehtävän ja tilanteen mukaan. Oman jaksamisen ja aikaansaavuuden kannalta ei ole yhdentekevää, mihin tavoitetasonsa asettaa. Vaikka vain lopputulosta katsova työnantaja saattaa arvostaa korkealle asetettua tavoitetasoa, jatkuvasti liian korkealle asetettu rima ei johda mihinkään hyvään. Tutkitusti perfektionismi johtaa täydellisen elämän sijan onnettomaan oloon. Aina nouseva tavoitetaso kuormittaa ja nostaa riittämättömyyden kokemuksen pintaan. Aika ja energia valuu, mutta valmista ei tule. Asioita saattaa kasaantua tai sitten niitä ei tule edes aloitettua, sillä loppuunsaattaminen tuntuu täysin ylivoimaiselta. Eikä ihme: jos oma vaatimustaso on aina taivaassa, ei aikaansaaminen voi olla huipussaan. Hyvä uutinen on, että omaa tavoitetasoa voi opetella asettamaan kohdalleen sekä harjoitella kohtaamaan elämään väkisinkin kuuluvat epäonnistumiset itseään lyttäämättä. Neljä näkökulmaa täydellisyydentavoittelun lopettamiseksi 1. Tunnista ja tiedostaJotta voit muuttaa jotain, tulee sinun olla siitä tietoinen. Niinpä ensimmäinen tehtäväsi on täsmentää omaa tilannettasi ja tuoda näkyväksi mahdolliset pulmakohtasi. Tämä antaa pohjan kaikelle muulle työstämisellesi. Pysähdy aidosti miettimään seuraavia kysymyksiä. Suosittelen varaamaan pohdintaan rauhallista aikaa ja kirjoittamaan vastauksesi ylös.
Lisäksi kannattaa täsmentää, kuka asettaa sinulle vaatimuksia: sinä vai joku muu. Jos kyse on ulkopuolisesta tahosta, niin keskustele. Jos sinä, niin lue eteenpäin.  2. Kuule järkesi ääni: realismia peliinAivokirurgin ja harrastelijapuutarhurin epäonnistumisten seuraukset ovat reaalimaailmassa eri sfääreissä. Mieti siis realistisesti, järjen ääntä käyttäen, millaisia seurauksia sinun toimillasi, mahdollisilla mokilla voisi olla. Voit miettiä, onko asialla merkitystä viikon, kuukauden tai vuoden päästä. Voit ihan tietoisesti tarkastella suurinta uhkakuvaasi: Millainen olisi isoin mahdollinen virheesi tai epäonnistumisesi ja mitä mahdollisia seuraamuksia sillä olisi? Tämän vaiheen pohdinnan tarkoitus on auttaa sinua kyseenalaistamaan vaatimuksesi, minkä jälkeen olet valmis harjoittelemaan tavoitetason asettamista – ja siis siirtymään vaiheeseen 3.  3. Harjoittele sopeuttamaan tavoite- ja vaatimistaso tilanteen mukaanSeuraavaksi pääset käytännön toimiin: harjoittelemaan sopivan vaatimustason tunnistamista ja oman toiminnan sopeuttamista sen mukaan. Harjoittele vaatimustason laskemista aloittamalla pienistä asioista. Jos sinulla on tapana esimerkiksi käyttää lähtevien sähköpostien viilaamiseen tuhottomasti aikaa ja energiaa, niin kokeile, mitä käy, jos et oikoluekaan kaverillesi lähtevää viestiä. Mitä tapahtuu, jos siihen jäikin kirjoitusvirhe? Kasvata harjoittelun edistyessä harjoitusta isompiin asioihin: mitä jos et oikolue somepostausta? Työmeiliä? jne. Siedätä itseäsi pienin askelin kohtaamaan epätäydellisyyttä. Mitä tapahtuu, jos lasket tavoitetasosi ensin 95 prosenttiin? Entä 75 prosenttiin? Voit harjoitella tätä myös asettamalla aikarajoja työskentelyllesi: päätä, että käytät tehtävään esimerkiksi 30 minuuttia normaalin 45 minuutin sijaan. Voit myös pyytää apua sopivan tavoitetason ja aikapanoksen määrittämiseen. Töissä kysy reippaasti esimieheltä, mikä hänen mielestään on kohtuullinen tähän tehtävään käytettävä aika ja miten se sopii siihen, mitä itse ajattelet. Tai kysy työkavereiltasi, millainen olisi heistä riittävä lopputulos. Kotitöiden suhteen voitte miettiä yhdessä, miten paljon haluatte, että perheessänne kuluu viikossa aikaa silittämiseen tai pölyjen pyyhintään. Tee myös tietoisia valintoja: erota, mikä on sinulle aidosti tärkeää. Mihin todella halua panostaa? Ja mistä voit tinkiä, jotta aikasi ja energiasi riittää näihin sinulle tärkeimpiin asioihin? Voit joutua tekemään kiperiäkin linjauksia, mutta se kannattaa. Huomaa myös, miltä hyvää tavoitetasosi sopeuttamisesta ja näistä harjoituksista seuraa. Aikaa, energiaa, mahdollisuus lopulta saada enemmän aikaiseksi, pinna vähemmän kireällä – vai mitä? 4. Harjoittele kohtaamaan epäonnistumiset rakentavasti, myötätuntoisesti ja itseäsi arvostaen Epäonnistumiset ovat osa ihmisyyttä, eikä kukaan selviä elämästä kolhuitta. Tutkitusti itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat uskaltavat tarttua haastaviinkin tekemisiin rohkeammin: tieto siitä, ettei lyttää itseään, mikäli ei onnistuisikaan, luo rohkeutta kokeilla ja yrittää. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on opittavissa oleva taito, joka liittyy siihen, että opit kohtelemaan itseäsi kuten kohtelet läheisiäsikin. Voit harjoitella kääntämään sisäisen puheesi itsekritiikistä ystävällisyyteen. Tutkitusti elämäntyytyväisyytesi kohoaa. Ja uskallat myös yrittää asioita, joissa on epäonnistumisen riski. Mielemme suuntaa luontaisesti huomion epäonnistumisiin ja mahdollisiin uhkiin. Evoluution kannalta tämä vääristymä on toiminut, mutta nykymaailmassa se johtaa helposti mokiemme märehtimiseen ja epäonnistumisten alleviivaamiseen. Tärkeä taito onkin oppia huomaamaan myös hyvä ja nostamaan myös hyvät asiat samalle huomiotasolle negatiivisten kanssa. Tämän taidon harjoittamiseen löydät vinkit täältä. Kolmas tärkeä epäonnistumisten sietämiseen liittyvä taito on oppia säätelemään omaa sisäistä puhettaan: Opetella puhumaan itselleen niin, että käsittelee omat virheet rakentavasti. Niin, että ottaa mokista opit talteen sen sijaan, että sättii itseään tyhmyydestä ja soimaa osaamattomuudesta. Mielentaitojen harjoittelu vie aikaa Kuten minkä tahansa uuden taidon kanssa, vie täydellisyyden tavoittelusta poisoppiminen aikaa. Joskus ammattiapu tällaisten asioiden käsittelyyn on paikallaan, mutta voit aloittaa harjoittelun itsenäisesti.
Toistoilla vahvistat uusia ajattelu- ja toimintamallejasi. Aluksi asioiden tekeminen uudella tavalla on kenelle vaan haastavaa ja vaatii ponnistelua. Mutta ajan kanssa nämäkin taidot kehittyvät. Valitse siis yllä kirjoitetuista juuri sinulle sopivat näkökulmat ja harjoitukset. Toista, toista, toista. Itse oivalsin, ettei tämän tekstin tarvitse olla täydellinen ollakseen hyödyllinen. Ja että enemmän hyötyä siitä on, jos julkaisen sen jatkuvan hiomisen sijaan. Irti kännykän ylivallasta – valitse, onko puhelimesi pomo vai avustaja  Ajanhallintaohjelmisto ja kalenteri, kamera ja videokamera, monikanavainen viestintälaite sekä henkilökohtainen viihdekeskus – kaikki yhdessä taskuun mahtuvassa laitteessa. Kun tähän lisätään kännykkäsovellusten koukuttava suunnittelu, on vain inhimillistä, että kännykkä pitää monia tiukemmassa otteessa kuin haluaisimme. Kännykkä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Parhaimmillaan kännykkä on näppärä apuväline, joka huolehtii yhteydenpidon, muistuttamisen ja muistiinpanot. Se toimii kuin uskollinen avustaja. Mutta monelle puhelin on muuttunut tunteettomaksi pomoksi. Se harhauttaa jatkuvasti tarkkaavaisuutesi käsillä olevasta tekemisestä tai vuorovaikutuksesta. Se vaatii huomiotasi riippumatta siitä, ladotko ostoksia kassahihnalle vai yritätkö keskittyä sähköpostin kirjoittamiseen. Se on aikasyöppö, joka vie energiaa merkityksellisemmältä tekemiseltä. Jos mietit, miten vähentää kännykän käyttöä, niin lue eteenpäin. Jaan tässä jutussa selkeät askeleet, joilla rakennat uudenlaisen suhteen kännykkääsi. Lisäksi vinkkaan käytännön ratkaisuista, joilla valmennettavani ovat menestyksekkäästi vähentäneet kännykän ylivaltaa. Lopputuloksena valitset itse, onko puhelimesi assistenttisi vai pomosi. 1.Selkeytä suhteenne nykytila Jos luet tätä juttua, todennäköisesti koet jotain kännykän käytössäsi pulmalliseksi. Jotta voit muuttaa jotain, sinun tulee olla siitä tietoinen. Siksi ensimmäinen tehtäväsi on täsmentää sinun ja kännykkäsi suhteen pulmakohdat. Aloita siis tarkastelemalla nykyistä suhdettanne:
Jo päivän tarkkailu kännykän roolista elämässäsi voi olla silmiäavaava kokemus. Siispä: Tarkkaile, pidä kirjaa, ole tietoinen.  2. Selkeytä suhteenne kipukohdat Seuraava tehtäväsi kännykän käyttämisen vähentämisessä on täsmentää, minkä koet häiritseväksi tai ongelmalliseksi sinun ja puhelimesi suhteessa. Usein meitä häiritsee
Mikä on sinun isoin pulmakohtasi? 3. täsmäratkaisut suhteenne kipukohtiin Nyt kun tiedät, mitä haluat muuttaa, pääset tekemään käytännön muutoksia. Ehkä hyppäsit jutussa suoraan tänne? Silloin suosittelen tekemään edelliset kohdat: ne auttavat sinua hahmottamaan, mistä lähteä liikkeelle, mikäli et halua uudistaa kännykänkäyttöäsi kokonaan. Seuraavassa on listattuna yleisiä ongelmakohtia ja niissä toimiviksi osoittautuneita ratkaisuja. Ideoi reippaasti myös muita ja testaa, mikä toimii osana juuri sinun arkeasi.  Ongelma 1: Kännykkä keskeyttää tekemisen ja vie huomionKun kuulet ’pling’ tai valitsemasi soittoäänen, otat puhelimesi käteesi – automaattisesti ja toimintaasi kyseenalaistamatta riippumatta siitä, oletko töissä, leikkipuistossa vai liikuntakeskuksen pukkarissa. Ratkaisu: Tee kännykästäsi huomaamaton Karsi huomiosi herättävät ilmoitukset ja merkkiäänet. Kokeile edes hetkeksi, mitä käy, jos jätät merkkiäänen päälle vain saapuvista puheluista, poistat sähköpostin automaattisynkkauksen ja laitat kaikki ilmoitukset pois päältä. Ideana on, että kun et näe Facebookin kohdalla ’10 uutta ilmoitusta’ -tekstiä ja sähköpostit eivät ilmoita saapumisestaan, alat tottua siihen, että voit itse valita, milloin on sinulle sopiva aika antaa näille huomiosi. Voit edelleen käyttää sovelluksia, mutta valitset itse, milloin ja missä sen teet. Ongelma 2: Hakeudun kännykän ääreen itse liian usein Täytätkö joutilaat tai tylsät hetket kännykkää selailemalla? Kaivat kännykän esiin ilman ilmeistä syytä niin bussipysäkillä, tv:tä katsoessasi kuin lounastunnillakin? Ratkaisu 1: Keksi vaihtoehtoista tekemistä, joka tyydyttää tarpeesi Selkeytä itsellesi, mitä oikeastaan haet kännykästäsi. Käytätkö sitä saadaksesi esimerkiksi hyvää mieltä, piristystä, kontaktia muihin ihmisiin, tekemistä vai jotain muuta? Saatko näitä? Antaako puhelimesi merkityksellistä sisältöä elämääsi? Jos ei, niin mieti vaihtoehtoista tekemistä. Mitä aidosti haluaisit tehdä? Mistä pidät? Mistä nautit? Voisiko kännykän räpläämistä antoisampaa olla villasukan neulominen, kirjan lukeminen tai hyvästä ruoasta ja keskustelusta nauttiminen? Jos haluat pitää kännykän viihdekeskuksena, muttet käyttää iltojasi kissavideoiden parissa, voit myös lisätä kännykkääsi vaihtoehtoista tekemistä: esimerkiksi ladata ääni- tai e-kirjan taikka pelin, jonka avulla voit opetella uuden kielen. Ratkaisu 2: Heikennä kännykkäsi saatavuutta Poissa silmistä, poissa mielestä toimii mainiosti kännykänkin kanssa. Lisäksi houkutus puhelimen räpläämiseen vähenee huomattavasti, jos luurisi on hankalassa paikassa tai muutoin vaikeasti käytettävä. Pidä siis puhelin poissa näkyviltä. Älä laita sitä ruokapöydälle, työpöydälle tai kokouspöydälle, vaan pidä se pois näkökentästäsi. Hyvä tapa on rakentaa puhelinparkki. Se voi olla määrätty paikka kotona tai työpaikalla, esimerkiksi laatikko, hylly tai pidike. Olennaista on, että pidät puhelimen siinä, et mukanasi. Kun puhelin ei olekaan aina taskussa, ei sitä tule vilkuiltua (’tarkistan vaan, oisko jotain tullut’). Ja mitä hankalampi paikka, sitä parempi. Esimerkiksi kaapin ylähylly on mainio puhelinparkki). Hurjimmat sammuttavat kännykän kokonaan silloin, kun eivät käytä sitä. Kokeile, mitä vaikutuksia elämääsi on, jos suljet puhelimen vaikka puoleksi tunniksi? Tunniksi? Koko illaksi? Voit vapaasti pidentää harjoittelusi edetessä aikaa, jonka puhelimesi on pois päältä. Ratkaisu 3: Vähennä kännykkäsi houkuttelevuutta Houkutus kännykän käyttöön liittyy myös se helppouteen: taskussa kulkevasta puhelimesta on vaivatonta ohimennen katsoa sähköposti ja tarkistaa somekanavat, ihan vaan varmuuden tai huvin vuoksi.
 Ongelma 3: Jään kännykän ääreen pidempään kuin oli tarkoitus Kuulutko niihin, jotka nopean viestin kirjoittamisen jälkeen havahtuvat puolentunnin päästä Instagrammista selaamasta serkun lomakuvia? Kännykkä on temmannut huomiosi ja olet oikeastaan huomaamattasi surffannut sovelluksesta toiseen Ratkaisu: Tietoisesti rajaa kännykän käyttöäsi Jos vietät mielestäsi liikaa aikaa puhelimella, niin harjoittele tietoisesti kännykän käyttösi rajaamista. Voit aluksi harjoitella sanomalla itsellesi esimerkiksi: ’Nyt vastaan tähän yhteen viestiin. Sitten laitan puhelimen pois (ja vien sen puhelinparkkiin)’. Voit myös antaa itsellesi sopivan aikarajan esimerkiksi somekanavien käyttöön joko kännykän käyttöä rajoittavalla ohjelmalla tai ajastinta hyödyntäen. Rajaaminen muuttuu huomattavasti helpommaksi, jos olet jo tehnyt kännykästäsi vähemmän houkuttelevan (ks. edellä). Silloin ilmoitukset 15 uudesta sähköpostista ja 10 uudesta tykkäyksestä eivät kuluta tahdonvoimaasi. Harjoittelu jatkuu aina Tunnustan, että tämän jutun kirjoittaminen katkesi alkuunsa: juuri hyvän kirjoitusflown alettua kännykkäni piippasi. Sillä hetkellä fokukseni karkasi tekstistä taloyhtiön kattoremontin kautta seuraavan päivän uudelleenorganisointiin.
Itselläkin on siis kännykän käytössä kehitettävää. Tiedän myös, että aina puhelinta ei voi sammuttaa tai edes laittaa äänettömälle, vaikka haluaisikin. Tunnustan, että Wunderlistin muistutukset helpottavat elämääni ja että nautin työmatkoilla äänikirjoista, jotka kännykkä minulle mahdollistaa. Mutta pienillä teoilla on silti merkitys. Päätän itse, saako huomioni kännykkä vai joku muu. Siksi pystyin eilen illalla vaivatta antamaan täyden huomioni viljelylaatikon hoitamiseen ja hiekkalaatikkoleikkeihin. Se tuntui merkitykselliseltä ja palauttavalta. .... Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka auttaa yksilöitä nauttimaan arjestaan. näin selvität omat arvosiOmien arvojen selvittämisessä pääse kuka vaan itsenäisesti alkuun – jopa helposti ja nopeasti. Arvojen kirkastamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, joten kokosin tähän artikkeliin runsaasti erilaisia arvotehtäviä. Löydät myös latauslinkin tehtävään, jolla voit aloittaa arvojesi kirkastamisen vaikka heti. Ota siis mukava asento ja valitse sinua puhuttelevia harjoituksia. Lopputuloksena mielessäsi on kirkkaana, mikä on sinulle aidosti tärkeää ja merkityksellistä. Silloin voit kasvattaa elämäntyytyväisyyttäsi tuomalla arvosi voimakkaammin näkyvin elämässäsi. MITEN SELVITTÄÄ OMAT ARVOT?Arvojen kirkastamisessa on kyse siitä, että selvität, mikä on sinulle tärkeää ja löydät juuri sinulle sopivat sanoitukset elämänarvoillesi. Kukaan ulkopuolinen ei voikaan tehdä arvotyöskentelyä puolestasi, sillä vain sinä tiedät, mikä on sinulle tärkeää. Valitsitpa minkä vaan harjoituksen arvojesi kirkastamiseen, muista nämä kolme perusasiaa:
 Harjoitus 1: mindmap - kuka tai mikä on sinulle elämässä tärkeääMieti, mikä tai kuka on sinulle elämässäsi tärkeää. Yritä listata vähintään kahdeksan sellaista asiaa, jotka tuovat sinun elämääsi mielekkyyttä ja merkitystä. Usein tämä harjoitus tehdään miellekarttana: kirjoita tyhjän paperin keskelle ympyrään 'Minulle tärkeitä asioita' ja sen ympärille ainakin kahdeksan sinulle tärkeää asiaa tai arvoa. Harjoitus 2: Arvojen kirkastaminen listojen avulla Arvoihin pääsee suht nopeasti käsiksi hyödyntämällä valmiita listoja erilaisista arvoista. Blogini lukijana voit ladata tästä veloituksetta käyttöösi tällaisen arvotehtävän. Tehtävä auttaa sinua nopeasti hahmottamaan itsellesi tärkeitä asioita ja toimii erinomaisena pohjana muulle arvotyöskentelylle. Ideana tämäntyyppisissä tehtävissä on valita pitkästä arvolistasta (n. 100-200 erilaista arvoa) itselleen tärkeimpiä. Aluksi valitset listalta vaikkapa 25 tärkeintä asiaa. Sitten karsit ja yhdistelet samankaltaisia arvoja kunnes sinulla on viisi sinulle tärkeintä arvoa koossa. Harjoitus 3: Kirjoita, mikä on sinulle tärkeää elämäsi eri osa-alueilla Kirjoita vapaasti elämäsi eri osa-alueista kuten työ ja ura, perhe-elämä, parisuhde ja vapaa-aika. Varaa kirjoittamiseen rauhallista ja häiriötöntä aikaa 20 minuuttia per osa-alue. Pohdi jokaisen osa-alueen kohdalla esimerkiksi:
Muista, että kirjoitat nämä tekstit vain itsellesi: siksi kirjoita täysin vapaasti, sensuroimatta ja anna kaikenlaisten ajatusten ja tunteiden tulla. Pidä välillä taukoa tai kirjoita eri päivinä elämäsi eri osa-alueista. Tiivistä lopuksi jokainen osa-alue muutamaan sanaan tai lauseeseen. Millaisia asioita nousee sinulle tärkeäksi?  Lisäharjoituksia netistä ja kirjoista Netti on pullollaan erilaisia arvoharjoituksia, joiden laatu vaihtelee. Itse voin suositella ainakin Arto Pietikäisen arvokompassia, jonka voit ladata hänen sivuiltaan veloituksetta. Lisäksi Mielenterveysseuran sivujen oivamieli.fi sisältää mainioita harjoituksia omien arvojen kirkastamiseen (valitse sivustolla kohta Harjoitukset ja sieltä Arvot ja valinnat). Arvoharjoituksia on saatavilla myös useissa kirjoissa. Itse suosittelen esimerkiksi seuraavia teoksia:
Ota aikaa – älä tee kerralla valmiiksi Suosittelen käyttämään arvopohdintaan aikaa: kokeile useita erilaisia harjoituksia, joilla tarkastelet arvojasi. Pohdi välillä. Pidä taukoa arvojen kanssa työskentelystä. Yhdistele eri menetelmillä saamiasi tuotoksia. Anna mielesi raksuttaa vapaasti. Lopulta näet, millaiset asiat pohdinnoissasi toistuvat. Näin ydinarvosi alkavat kirkastua. Haasta vielä arvosi - kysy miksiArvot eivät ole tavoitteita tai konkreettisia asioita. Jos arvolistallasi on asioita, joita voi hankkia tai omistaa, niin kysy itseltäsi ’Minkä takia tämä on minulle tärkeää?’. Mitä tämä asia mahdollistaa, tarjoaa, antaa tai tuo elämääni? Jos listallasi on siis esimerkiksi ’raha’, kysy itseltäsi minkä takia raha on sinulle tärkeää. Vastauksesi saattaa olla esimerkiksi, että raha antaa turvallisuutta, luo mahdollisuuksia, antaa pohjan vapaudelle tai antaa mahdollisuuden huolehtia muista. Turvallisuus, mahdollisuudet, vapaus ja muista huolehtiminen ovat ydinarvoja. Lopuksi: varmista juuri oikeat sanoituksetArvot ovat hyvin henkilökohtaisia. Erilaiset sanat herättävät eri ihmisissä erilaisia mielleyhtymiä. Kukaan muu ei voi sanoittaa arvojasi niin, että löydät juuri sinulle sopivat termit, jotka kuvaavat juuri sinun arvojasi. Mieti rauhassa, mikä on sinulle paras sana kuvaamaan esimerkiksi arvoa, jossa yhdistyvät ’tasapaino, rauhallisuus, henkinen hyvinvointi, sisäinen harmonia, hiljaiset hetket’ tai ’johtaminen, saavuttaminen, tulokset, tekeminen, aikaansaaminen’. (Itse valitsisin näihin ’rauha’ ja ’saavuttamien’, mutta sinä todennäköisesti valitsisit jotain muuta.) Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat sanat, jotka kertovat ydinarvosi sinulle. Älä jätä arvoja sanahelinäksi – jatka arvotyöskentelyä tuomalla arvosi käytäntöön Kun tiedät arvosi, pääset hyödyntämään niitä elämäntyytyväisyytesi lisäämisessä. Jo omien arvojen sanoittaminen voi saada muutosta aikaan: kun tiedät, mikä on sinulle tärkeää, kiinnität huomiosi helpommin sen suuntaisiin mahdollisuuksiin ja teet valintoja, jotka tukevat arvojasi.
Todelliset muutokset elämässä tehdään kuitenkin – noh, - tekemällä: luomalla tavoitteita, jotka ovat arvojesi suuntaisia ja mahdollistavat arvojesi toteutuvan. Tekemällä arjessa valintoja, jotka tukevat arvojasi. Alkuun voit kysyä itseltäsi, mikä on se naurettavan pieni ensimmäinen teko, jolla voit tuoda sinulle tärkeintä arvoasi näkyviin elämässäsi enemmän nyt heti. Aloita siitä. .... Lue lisää arvoista ja arvotyöskentelystä:
...... Kirjoittaja on psykologi ja valmentaja, joka rakensi unelmatyönsä arvoihinsa perustuen. Hyvinvointi on hyvän arjen perustaTämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerroin hyvän arjen koostuvan sujuvuudesta ja iloisuudesta. Tässä postauksissa nostan näkökulmia, joilla arkeaan voi tuunata paremmaksi - sujuvammaksi ja iloisemmaksi. Kaikille sopivaa valmisratkaisua ei ole. Poimi vinkeistäni ne, jotka ovat olennaisia juuri sinun hyvälle arjellesi. Voit soveltaa näitä vinkkejä monenlaisiin elämäntilanteisiin, vaikka olen koonnut tämän jutun erityisesti ruuhkavuosia elävän vanhemman näkökulmasta. asiat, joista nautit, lisäävät hyvinvointiasiHyvinvointisi on moottori, joka antaa energiaa arkeesi. Se antaa hyvän fiiliksen, joka tukee arjen harmeista ja haasteista selviämistä. Se tekee sinusta aikaansaavan ja tehokkaan. Jos voit huonosti, kaikki takkuaa. Arjen sujuvuus ja ilo puuttuvat. Varmistamalla oman hyvinvointisi, jaksat huolehtia myös muista. Hyvinvointiin vaikuttavien perusasioiden (lepo, liikunta, ravinto) lisäksi olennaista on huolehtia niistä asioista, jotka saavat juuri sinut voimaan hyvin. Se tarkoittaa sellaisten asioiden sisällyttämistä arkeesi, joista nautit. Ne voivat olla omia harrastuksia, omien ystävien näkemistä tai muuta tekemistä. Olennaista on, että tekeminen on sellaista, että koet sen vaikuttavan hyvinvointiisi.  Tunnista, mikä saa sinut voimaan hyvinEnsimmäinen askel omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa on sen selkeyttäminen, mitkä tekijät vaikuttavat juuri sinun hyvinvointiisi. Täsmennä itsellesi:
Sitten mieti, kaipaatko muutosta johonkin hyvinvointiisi vaikuttaviin tekijöihin:
Varmista, että sinulla on tärkeimpiin hyvinvointisi takaaviin asioihin edes jonkin verran aikaa viikkotasolla. Rutiinit, suunnittelu ja ennakointi auttavat tässä. Lisää hyvinvointiasi pienin askelinSinä olet paras asiantuntija arvioimaan, voitko riittävän hyvin. Jos koet, että haluat muuttaa jotain hyvinvointiisi vaikuttavista tekijöistä, avainkysymys on: Mikä hyvinvointiisi liittyvistä tekijöistä on se, jonka muuttamisella tai johon panostamisella on suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi? Kun tiedät, mikä on olennaisin muutettava asia, osaat kohdentaa rajallisen aikasi ja energiasi oikein. Jos haluat muuttaa jotain, etene pienin askelin etene muutoksessa pienin askelin ja kohdista muutos oikein.  vie tietosi käytäntöönHyvinvoinnista huolehtimisessa useimmiten ongelmana ei ole se, ettemmekö tietäisi miten ”pitäisi” liikkua ja syödä, paljonko kannattaisi nukkua ja mitä keinoja voi hyödyntää psyykkiseen hyvinvointiin ja palautumiseen. Hankaluuksia nousee kaiken tämän saatavilla olevan tiedon laittamisesta käytäntöön, osaksi omaa arkea. Itselleen sopivien ratkaisujen löytäminen voi vaatia hieman kekseliäisyyttä, mutta yleensä itselle sopivan tavan löytäminen on vaivan arvoista. Annan yhden esimerkin, joka liittyy tyypilliseen ruuhkavuosivanhemman pohdintaan: mistä aikaa liikunnalle. Esimerkki: mistä aikaa liikunnalle?Haluan liikkua, mutta en ehdi. Mistä ihmeestä löydän arkeeni aikaa liikunnalle? Kun olet täsmentänyt, mihin haluat panostaa hyvinvoinnissasi (esimerkissämme liikunta), mieti vaihtoehtojasi. Hyötyliikuntaa, itsenäistä liikuntaa vai ohjattua toimintaa? Millaisia vaihtoehtoja sinulla käytännössä on? Veikkaisin, että innokkaimpia hyötyliikkujia ovat pienten lasten vanhemmat. Työmatkapyöräily/-kävely/-lenkkeily vaatii hieman totuttelua ja rutiinien rakentamista, mutta monelle se on yksi aikatehokkaimmista tavoista liikkua. Kotona olevana vanhempana vastaavaa hyötyliikuntaa saa hoitamalla siirtymät pyörällä tai vaunulenkkeillen. Voit ideoida erilaisia vaihtoehtoja hyötyliikuntaan:
Jos taas haluat liikkua muuten kuin hyötyliikunnalla, tarkastele avoimin mielin kaikkia, jopa hulluja ja epätavallisia, vaihtoehtojasi.
Valitse kokeiltavaksi vaihtoehto, joka voisi toimia sinulla. Jos se ei toimikaan, kokeile toista vaihtoehtoa. Kun tahtotila on vahva, löytyy kyllä keino. Hyvinvointi ei tarkoita täydellisyyttä Hyvinvointi ei ole suoritus, jossa tulisi pyrkiä täydellisyyteen. Kyse on siitä, että olet riittävässä iskussa vastaamaan arkeesi. Kyse on siitä, että hyvinvointisi on tasolla, joka mahdollistaa hyvän arjen.
Älä sisäistä kaikkia neuvoja ja ohjeita, joiden sanotaan takaavan hyvinvointisi. Aidosti olennaista on tunnistaa, mikä on oikeasti sinun hyvinvoinnillesi tärkeää ja etsiä juuri sinulle sopivat keinot niiden tekijöiden tukemiseen. Panosta vain siihen, mikä juuri sinun hyvinvoinnillesi aidosti tärkeää. --- Lue myös Hyvä arki -juttusarjan aiemmin ilmestynyt osa: Hyvä arki osa 1/2: Onnellisuus piilee arjessa Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missio on saada ihmiset nauttimaan arjestaan. Onnellisuus piilee arjessa Millaisia ajatuksia sinulla tulee mieleen arjestasi? Oletko siihen tyytyväinen? Moni meistä miettii, miten omaa arkea voi muuttaa paremmaksi: onnellisemmaksi, sujuvammaksi, kivemmaksi, energisemmäksi... Hyvä uutinen on, että omaa arkea voi tuunata haluamaansa suuntaan. Tästä postauksesta saat selkeät työkalut, joilla juuri sinä voit muuttaa arkeasi iloiseksi ja sujuvaksi. Lopputuloksena on kohonnut elämäntyytyväisyys, lisääntynyt psyykkinen hyvinvointi ja onnellisuus. Miltä kuulostaa? Hyvä arki on sujuvaa ja iloista Arkemme sujuvuus, arjenilot ja elämästä nauttiminen joka päivä ovat onnellisuudellemme ja elämäntyytyväisyydellemme pitkällä tähtäimellä tärkeämpiä kuin Karibian risteilyt ja muut elämän huippuhetket. Harvinaiset kohokohdat eivät korvaa arjen onnellisuutta. Olemme elämäämme aidosti tyytyväisiä silloin, kun voimme nauttia elämästä tässä ja nyt sen sijaan, että aina odottaisimme seuraavaa lomaa, seuraavaa ulkomaan reissua tai jotain muuta arjesta poikkeavaa. Toki kivojen asioiden odotus on normaalia, mutta jos odottaminen on arjen suuri ilo, on jotain pielessä. Olemme aidosti elämäämme tyytyväisiä, kun tunnemme aitoja onnentunteita edes vähän arjessammekin. Hyvä arki ei tarkoita sitä, että yritämme poistaa elämästämme kaiken, mikä ei ole täydellistä ja ihanaa. Ylä- ja alamäet sekä hyvät ja huonot hetket ovat luonnollinen osa elämää, eikä niistä voi tai tarvitse pyrkiä eroon. Mutta on tärkeää, että arjessa on positiivinen vire. Se tarkoittaa sitä, että kun mietimme arkeamme, tulee mieleemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia mielleyhtymiä. Psyykkiselle hyvinvoinnillemme on tärkeää, että rakennamme omasta arjestamme mahdollisimman nautittavaa.  Arjen sujuvuus ja ilo Hyvän arjen kulmakivet ovat sujuvuus ja ilo. Sujuvuus tarkoittaa sitä, että arjessa toistuvat perusasiat kuten ruokahuolto sekä työ- ja päiväkotimatkat rullaavat vaivatta ja ilman hampaiden kiristelyä. Ilo arjessa tarkoittaa sitä, että sinulla on arkeasi miettiessäsi hyvä mieli ja sitä, että arki tuntuu mukavalta. Parhaimmillaan se on tunne siitä, että loman jälkeen on kiva palata tavalliseen arkeen. Ilo arjessa on sitä, että arjessaan näkee enemmän positiivista kuin negatiivista. Sujuvuus ja ilo kulkevat usein käsikädessä ja limittyvät. Kun aamutoimet soljuvat mukavasti, lähtevät lapset päiväkotiin ja vanhemmat töihin iloisina. Ja vastavuoroisesti kun mieli on iloinen, pieniin arjen harmeihin on helpompi suhtautua rennosti, jolloin kaikki sujuu helpommin. Rutiinit ja omannäköiset valinnat mahdollistavat sujuvuuden Arjen sujuvuuden ytimessä ovat rutiinit ja omannäköiset valinnat. Niiden ansiosta pakolliset päivittäin toistuvat asiat (kotityöt, ruokahuolto, työmatkat jne.) hoituvat mahdollisimman pienellä panostuksella. Rutiinilla sanana voi olla tylsän kuuloinen kaiku. Mutta rutiinien idea on tylsyyden vastakohta: niiden tarkoitus on helpottaa arkeasi ja tehostaa ajankäyttöäsi niin, että arjen pakollisiin hommiin kuluu mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa. Tämän tarkoitus ei ole maksimoida suoriutumistasi vaan ideana on, että vapautuneen ajan ja energian voit suunnata johonkin sinulle tärkeään, joka tuo arkeesi iloa. Vaikka harrastuksiisi tai joutenoloon. Parhaimmillaan toimivat rutiinit vapauttavat vapaa-aikaa ja tuovat joustavuutta ajankäyttöösi. Yhteistä arkeensa tyytyväisillä vanhemmilla on se, että jokainen heistä on löytänyt juuri hänen perheeseensä arkeen sopivat, omannäköiset ratkaisut. He ovat uskaltaneet kyseenalaistaa valtavirran ratkaisut ja keränneet hyviä vinkkejä muilta. Sen jälkeen he ovat ottaneet parhaat tavat käyttöön ja lisäksi soveltaneet itselleen ja perheelleen sopivat ratkaisut. Omannäköisillä ratkaisuilla löydät paitsi juuri teidän perheellenne sujuvimmat rutiinit, myös huolehdit omasta tyytyväisyydestäsi löytämällä sinun (ja puolisosi) arvoihin sopivia ratkaisuja.  Iloa arkeen Sujuvuuden jälkeen toinen hyvän arjen kulmakivi on ilo. Iloinen arki tarkoittaa sitä, että arki tuntuu kivalta ja että siinä on läsnä asioita ja tekemisiä, jotka saavat sinut iloiseksi ja tuovat hyvän mielen. Iloa ja nautintoa arkeensa voi tuoda kolmella tavalla:
Esimerkki: Itse sovellan näitä kolmea tapaa esimerkiksi näin: Kirjoittaminen tuo minulle iloa työssäni ja vapaalla. Jotta ehdin kirjoittaa edes jonkin verran, sanelen blogitekstejä usein kotitöiden lomassa tai lenkillä. Tämäkin postaus sai runkonsa ja ydinajatuksensa ruoanlaiton, ruokakaupan ostosten purkamisen, tiskauksen ja siivoilujen ohella. Olisittepa kuulleet sen astioiden kilinän, joka nauhoitusten taustalla kuului – heh! Saneleminen antaa minulle mahdollisuuden kirjoittaa enemmän kuin vain koneella istuen ehtisin, sillä itse kirjoitustyö syntyy saneluideni pohjalta minulla verrattain nopeasti. Lisäksi nautin noiden saneluiden tekemisestä paljon! Tykkään kirjoittamisesta työpöydän ääressä – mutta välillä maksimoin nautinnon kirjoittamalla puutarhassamme kesän lämmöstä ja auringosta nauttien.  Multitaskaus - uhka vai mahdollisuus? Varsinkin silloin kun arki on hektistä ja täyttä, iloa tuottavia asioita voi helpostikin lisätä multitaskaamalla eli tekemällä kahta asiaa yhtä aikaa. Vaikkapa kuuntelemalla äänikirjaa kotitöiden ohella. Esimerkki: En pidä autolla ajamisesta, koen yksityisautoilun ekologisesti huonona valintana ja koen autossa kökötetyn ajan ajanhukkana. Mutta autoilu sujuvoittaa välillä arkeani huomattavasti ja tuo selkeitä aikasäästöjä (vapauttaen aikaani johonkin iloa tuottavaan). Olen lisännyt iloa autoiluun kuuntelemalla äänikirjoja. Näin multitaskaus on tuonut minulle selkeää iloa arkeeni ja sen avulla olen löytänyt lisää aikaa minulle tärkeisiin asioihin eli lukemiseen äänikirjojen muodossa. Multitaskausta kannattaa kuitenkin käyttää vain harkiten, sillä se on aivoillemme kuluttavaa. Ensinnäkin se toimii vain silloin, kun ainakin toinen samanaikaisista tekemisistämme on automaattista (esim. pyykkihuolto). Kahta tietoista ajattelua vaativaa tehtävää (kuten keskustelun käyminen ja sähköpostin kirjoittaminen samanaikaisesti) on nykytutkimuksen mukaan turha yrittää yhdistää: molemmat suoritukset kärsivät ja päädyt hukkaamaan aikaa ja resurssejasi. Toisekseen multitaskaus kuormittaa aivojamme ja aivomme tarvitsevat myös lepoa. Kaikkia hetkiä ei siis pidä täyttä aivointensiivisellä tekemisellä. Välillä on hyvä antaa mielen rentoutua. Voit antaa välillä mielesi tehdä, mitä se haluaa tai vapauttaa aivosi ajattelusta keskittymällä tähän hetkeen. Voit siis välillä ottaa vaikka pyykkien viikkauksen rentouttavana mindfulness-harjoituksena. Älä oletusarvoisesti käytä multitaskausta koko ajan, vaan lisää sitä itsellesi sopivissa määrin – oma fiiliksesi on hyvä mittari. Arjesta ei ole tarkoitus tehdä suoritusta, jossa teet jatkuvasti kahta asiaa yhtä aikaa. Sitä ei kukaan pitkällä tähtäimellä jaksa.  Hyvän arjen rakentaminen käytännössä Miten sitten rakentaa hyvä arki itselleen? Miten lisätä sujuvuutta ja iloa? Tätä harjoitusta varten tarvitset kynän ja paperia sekä vaiheisiin 1-3 rauhallista aikaa. Sen jälkeen toteutat muutoksia omassa elämässäsi (vaiheet 4 ja 5). 1. Visioi: Luo itsellesi visio hyvästä arjesta, jota haluat elää. Tee listaus, mindmap tai kollaasi. Tyyli on vapaa. Visioi, unelmoi, haaveile ja täsmennä, millaista arkesi ideaalitilassa ja parhaassa tapauksessa olisi. Apukysymyksiä:
Anna ajattelusi rullata sensuroimatta ja mielikuvituksesi lentää. Älä murehdi, mikä on realistista tai miten pääset tähän ideaalitilaan. Nyt saa unelmoida isosti! Kysyn useimmiten coaching-asiakkailtani, jos minulla olisi taikasauva ja mikä vaan olisi mahdollista, niin mitä laitetaan tulemaan. Moni hätkähtää huomatessaan toivovansa ja unelmoivansa lähinnä arkisista asioista: Sitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa. Sitä, että koko perhe lähtee töihin/päiväkotiin/kouluun hyvillä mielin. Sitä, että ehtii liikkua muutaman kerran viikossa. Mitä juuri sinä haluat? Mikä olisi sinulle tärkeää? Älä mieti, mitä yleensä halutaan, vaan mieti mitä juuri sinä haluat. Voit käyttää pohjana myös omia arvojasi. 2. Kirkasta: Tarkastele, yhtäältä miltä osin arkesi jo vastaa toiveitasi ja visiotasi, ja toisaalta mihin toivoisit muutosta. Täsmennä listaan, mitä haluat arjessasi konkreettisesti muuttaa. 3. Valitse, minkä asian haluat muuttaa ensiksi. Suosittelen valitsemaan joko helpoiten muutettavissa olevan asian TAI asian, jonka muuttamisella olisi suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi. Luo tavoite ja suunnitelma. 4. Toteuta muutos. Muuta arkeasi yksi uusia asia kerrallaan. Juurtuakseen rutiiniksi, uusi tapa tarvitsee toistoja. Paljon toistoja. Arjessa nämä tulevat ajan kanssa. Ota ainakin kuukausi jokaiselle muutokselle. Ja toteuta vain yksi muutos kerrallaan. Täältä näet lisää vinkkejä siihen, miten voit toteuttaa onnistuneen muutoksen elämässäsi. 5. Tee niin paljon muutoksia kuin haluat toistamalla vaiheita 3 ja 4. Hyvä arki ei ole täydellistä Arjen tuunaamisella ei ole tarkoitus muokata elämästäsi kiiltokuvamaisen täydellistä. Hyvä arki on epätäydellistä, iloineen ja suruineen. Hyvän arjen paras mittari on oma fiiliksesi.
Ydinkysymykset ovat: Oletko tyytyväinen arkeesi? Haluaisitko muuttaa jotain arjessasi? Vastauksesi kertoo, kannattaako jotain muuttaa. Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missiona on saada ihmiset nauttimaan arjestaan. Miten ja mihin haluaisit käyttää elämäsi ja aikasi? Mikä on sinulle tärkeää? Mikä saisi sinut voimaan hyvin? Mihin haluat muutosta? Arvosi auttavat tällaisissa pohdinnoissa. Arvosi kertovat, mikä on sinulle tärkeääArvosi kiteyttävät, mikä on sinulle tärkeää. Ne ovat siis motivaatiosi ytimessä. Arvot ovat toimintaamme ohjaavia periaatteita, jotka antavat suunnan kohti merkityksellistä elämää. Erilaisia arvoja on olemassa valtavan paljon ja meillä jokaisella on omanlainen ja omannäköinen kokoelma niitä. Arvoja ovat esimerkiksi ystävällisyys, rehellisyys, terveyden vaaliminen, asiantuntijuus, vapaus, seikkailu, ilo, järjestelmällisyys…  Arvotyöskentely alkaa omien arvojen kirkastamisesta Ensimmäinen askel arvotyöskentelyssä on omien arvojen kirkastaminen. Silloin selkeytät, täsmennät ja sanoitat arvosi. Voit pysähtyä tarkastelemaan arvojasi kirjoittamalla, mikä on sinulle tärkeää elämäsi eri osa-alueilla: ihmissuhteissa, työssä, vapaa-ajalla, itsesi kehittämisessä... Anna ajatuksiesi virrata ja kirjoita vapaasti. Voit myös käyttää apunasi erilaisia listoja, joihin on koottu arvoja. Aloita poimimalla sinulle tärkeitä asioita ja nouki niistä tärkeimmät. Arvojen kirkastaminen ei välttämättä valmistu kerrasta. Se vie aikaa ja vaatii rehellistä itsetutkiskelua. Arvojaan pohtiessa kannattaa huomata, että on paljon asioita, joita meidän olisi järkevää arvostaa (esimerkiksi terveyden vaaliminen) tai sosiaalisesti suotavaa arvostaa (esimerkiksi ympäristön suojelu). Omia arvoja ei pidä myöskään sekoittaa siihen, mitä esimerkiksi lapsemme meiltä vaativat, työnantajamme odottaa tai puolisomme toivoo. Arvojaan kirkastaessa saa ja pitää ottaa minäkeskeinen asenne. Ydin kysymys on, mikä on sinulle tärkeää?  Arvojasi toteuttamalla voit tuoda elämääsi lisää merkityksellisyyttä Kirkastettuasi arvosi voit tarkistaa elämäsi suuntaa ja tuoda lisää merkityksellisyyttä elämääsi. Pysähdy miettimään, mihin oikeasti haluat käyttää aikasi ja energiasi. Mitä haluat elämääsi lisää? Mitä vähemmän? Pääsetkö toteuttamaan arvojasi elämäsi eri osa-alueilla? Tällainen tarkastelu voi olla ensimmäinen askel lisäämään tasapainoa, tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Arvotyöskentelyn perimmäinen tarkoitus on pienentää kuilua sen välillä, mikä on sinulle tärkeää ja mitä oikeasti teet. Jos löydät muutostarpeita, arvoihin kytketyt tavoitteet auttavat muutosten toteuttamista. Arvojen kanssa linjassa olevat tavoitteet ovat pitkälläkin tähtäimellä vetovoimaisia, jolloin into tekemiseen ei kariudu ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Näin arvot tukevat pysyvien muutosten tekemisessä. Työelämässä arvojaan voi käyttää esimerkiksi urasuunnitelmien rakentamisessa, nykyisen työnsä tuunaamisessa ja henkilöbrändinsä rakentamisessa. Voit pysähtyä miettimään, millainen työ on sinulle merkityksellistä. Millainen työntekijä haluat olla? Millainen työympäristö sopii arvoihisi? Mitä toivot työnantajaltasi? Millä tavoin pääset toteuttamaan arvojasi työssäsi? Miten voisit lisätä arvojesi toteuttamista työssäsi? Arvot ovat henkilöbrändisi ytimessä: ne luovat punaisen langan sille, millainen ihminen olet ja millaista imagoa haluat luoda. Arvosi vaikuttavat siihen, miten kohtelet muita, miten kommunikoit sekä millaista sisältöä tuotat ja jaat sosiaalisessa mediassa.  Suunnitelmista tekoihin Arvot ovat abstrakteja ja toteuttaaksesi niitä tarvitset konkretiaa: tavoitteita ja toimenpiteitä. Arvot antavat ilmansuunnan tavoin suunnan; kirkastetut arvosi toimivat kompassinasi. Tavoite kertoo päämäärän ja auttaa sinua valitsemaan tienhaarassa oikean vaihtoehdon. Teot muuttavat arvot käytännön toimiksi ja tuovat ne osaksi elämääsi. Liikkeelle kannattaa lähteä pienin, pienin askelin. Koko elämää ei kannata pyrkiä muuttamaan kerralla. Mieti vaikkapa, mikä olisi yksi naurettavan pieni teko, jolla voisit tuoda arvojasi käytäntöön. Toteuta se. Arvotyöskentely jatkuu aina Arvotyöskentely on jatkuvaa toimintaa, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi. Tuskinpa kukaan pystyy ihan kaiken aikaa toimimaan täysin arvojensa mukaan ja valintoihimme vaikuttavat arvojemme lisäksi moni muukin asia: vaatimukset, velvollisuudet, muut ihmiset…. On yleistä, että kaikkia arvojaan ei pysty toteuttamaan kaikilla elämän osa-alueilla. Silti voit aina ottaa uuden, pienen askeleen kohti arvojasi. Ja jos eksyt reitiltä, voit aina tarkistaa suunnan uudelleen arvoistasi.
Kirjoittaja on psykologi ja tietokirjailija, jonka uramuutosta ohjasivat arvot. Nyt hän pääsee toteuttamaan arvojaan työssään päivittäin ja nauttii työstään täysillä. Mistä hyvinvointi koostuu? Hyvinvointi on niitä asioita, jotka voi tuntea. Voin kertoa, voinko hyvin vai en. Mutta miten määrittelisit hyvinvoinnin? Mitä se oikeasti on ja mistä se koostuu? Ehkä kiteytetysti voi sanoa, että hyvinvointi on oma fiilis siitä, miten voin ja mitä minulle juuri nyt kuuluu. Käsitteenä hyvinvointi on varsin moniulotteinen ja monimutkainenkin. University of Nottinghamin tutkimus luonnehti hyvinvointia erottamalla 14 tekijää, joista hyvinvointi koostuu. Nämä hyvinvoinnin elementit ovat: onnellisuus, elinvoima, rauhallisuus, optimismi, osallisuus, itsetietoisuus, itsensä hyväksyminen, omanarvontunto, kompetenssi, kehittyminen, kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, merkityksellisyyden kokeminen, yhteneväisyys tekojesi ja sen, miten näet itsesi, välillä sekä yhteys muihin ihmisiin. (Lyhyen uutisoinnin tutkielmasta voi lukaista Psychology Today lehdestä ja tutkimusartikkelin täältä).  Lista hyvinvoinnin tekijöistä on kattava ja sitä lukiessa on helppo nyökytellä päätä: Jos nämä ovat kunnossa, niin kyllähän sitä hyvinvointia on. Mutta mitäs sitten? Toimiiko tällainen lista vain tutkimuskäytössä vai voiko tavallinen tallaaja hyödyntää tätä? Yksilölle tällainen lista voi luoda jopa paineita: pitääkö nämä kaikki saavuttaa voidakseen hyvin? Kannattaakin muistaa, että voidakseen hyvin ja kokeakseen hyvinvointia ei kaikilla osa-alueilla tarvitse saada ”täysiä pisteitä”. Lisäksi uskon, että meillä jokaisella on omanlaisemme ideaalitaso hyvinvoinnin eri osatekijöille; yhdelle sosiaaliset suhteet ovat erityisen tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, toiselle kompetenssin kokeminen.  Miten hyvinvointia voi lisätä? Lista hyvinvoinnin osa-alueista tarjoaa mainion pohjan oman hyvinvoinnin tarkastelulle. Suosittelen kaikkia ottamaan hetken aikaa ja tarkastelemaan, miten listatut hyvinvoinnin osatekijät toteutuvat sinun elämässäsi. Miten tekijät ovat läsnä elämäsi eri osa-alueilla: töissä, kotona, harrastuksissa? Mikä menee hyvin? Onko jossain petrattavaa?
Jos löysit jotain parannettavaa hyvinvoinnissasi, niin haastan sinut lisäämään hyvinvointiasi. Mieti joku naurettavan pieni teko, jolla voit lisätä yhtä hyvinvoinnin tekijää elämäsi jollain osa-alueella. Itse haluan lisätä optimismia: aloittelevan yrittäjän tie ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta muistutan itseäni päivittäin siitä, mikä menee jo hyvin, mitä olen jo saavuttanut ja siitä, että lopulta ei ole mitään syytä, miksi en menestyisi. |
kirjoittajaOlen laillistettu psykologi (PsM 2006) ja hyvinvointivalmentaja. Categories
All
Archives
March 2021
|
RSS Feed