Hyvä arki osa 1/2: Onnellisuus piilee arjessa

Onnellisuus piilee arjessa

Millaisia ajatuksia sinulla tulee mieleen arjestasi? Oletko siihen tyytyväinen? Moni meistä miettii, miten omaa arkea voi muuttaa paremmaksi: onnellisemmaksi, sujuvammaksi, kivemmaksi, energisemmäksi... Hyvä uutinen on, että omaa arkea voi tuunata haluamaansa suuntaan. 

​Tästä postauksesta saat selkeät työkalut, joilla juuri sinä voit muuttaa arkeasi iloiseksi ja sujuvaksi. Lopputuloksena on kohonnut elämäntyytyväisyys, lisääntynyt psyykkinen hyvinvointi ja onnellisuus. Miltä kuulostaa?
​

Hyvä arki on sujuvaa ja iloista

​Arkemme sujuvuus, arjenilot ja elämästä nauttiminen joka päivä ovat onnellisuudellemme ja elämäntyytyväisyydellemme pitkällä tähtäimellä tärkeämpiä kuin Karibian risteilyt ja muut elämän huippuhetket. Harvinaiset kohokohdat eivät korvaa arjen onnellisuutta.
 
Olemme elämäämme aidosti tyytyväisiä silloin, kun voimme nauttia elämästä tässä ja nyt sen sijaan, että aina odottaisimme seuraavaa lomaa, seuraavaa ulkomaan reissua tai jotain muuta arjesta poikkeavaa. Toki kivojen asioiden odotus on normaalia, mutta jos odottaminen on arjen suuri ilo, on jotain pielessä. Olemme aidosti elämäämme tyytyväisiä, kun tunnemme aitoja onnentunteita edes vähän arjessammekin.
 
Hyvä arki ei tarkoita sitä, että yritämme poistaa elämästämme kaiken, mikä ei ole täydellistä ja ihanaa. Ylä- ja alamäet sekä hyvät ja huonot hetket ovat luonnollinen osa elämää, eikä niistä voi tai tarvitse pyrkiä eroon. Mutta on tärkeää, että arjessa on positiivinen vire. Se tarkoittaa sitä, että kun mietimme arkeamme, tulee mieleemme enemmän positiivisia kuin negatiivisia mielleyhtymiä. Psyykkiselle hyvinvoinnillemme on tärkeää, että rakennamme omasta arjestamme mahdollisimman nautittavaa.
​

Arjen sujuvuus ja ilo

​Hyvän arjen kulmakivet ovat sujuvuus ja ilo.
 
Sujuvuus tarkoittaa sitä, että arjessa toistuvat perusasiat kuten ruokahuolto sekä työ- ja päiväkotimatkat rullaavat vaivatta ja ilman hampaiden kiristelyä. Ilo arjessa tarkoittaa sitä, että sinulla on arkeasi miettiessäsi hyvä mieli ja sitä, että arki tuntuu mukavalta. Parhaimmillaan se on tunne siitä, että loman jälkeen on kiva palata tavalliseen arkeen. Ilo arjessa on sitä, että arjessaan näkee enemmän positiivista kuin negatiivista.
 
Sujuvuus ja ilo kulkevat usein käsikädessä ja limittyvät. Kun aamutoimet soljuvat mukavasti, lähtevät lapset päiväkotiin ja vanhemmat töihin iloisina. Ja vastavuoroisesti kun mieli on iloinen, pieniin arjen harmeihin on helpompi suhtautua rennosti, jolloin kaikki sujuu helpommin.
​

Rutiinit ja omannäköiset valinnat mahdollistavat sujuvuuden

Arjen sujuvuuden ytimessä ovat rutiinit ja omannäköiset valinnat. Niiden ansiosta pakolliset päivittäin toistuvat asiat (kotityöt, ruokahuolto, työmatkat jne.) hoituvat mahdollisimman pienellä panostuksella.
 
Rutiinilla sanana voi olla tylsän kuuloinen kaiku. Mutta rutiinien idea on tylsyyden vastakohta: niiden tarkoitus on helpottaa arkeasi ja tehostaa ajankäyttöäsi niin, että arjen pakollisiin hommiin kuluu mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa. Tämän tarkoitus ei ole maksimoida suoriutumistasi vaan ideana on, että vapautuneen ajan ja energian voit suunnata johonkin sinulle tärkeään, joka tuo arkeesi iloa. Vaikka harrastuksiisi tai joutenoloon. Parhaimmillaan toimivat rutiinit vapauttavat vapaa-aikaa ja tuovat joustavuutta ajankäyttöösi.
 
Yhteistä arkeensa tyytyväisillä vanhemmilla on se, että jokainen heistä on löytänyt juuri hänen perheeseensä arkeen sopivat, omannäköiset ratkaisut. He ovat uskaltaneet kyseenalaistaa valtavirran ratkaisut ja keränneet hyviä vinkkejä muilta. Sen jälkeen he ovat ottaneet parhaat tavat käyttöön ja lisäksi soveltaneet itselleen ja perheelleen sopivat ratkaisut. 
 
Omannäköisillä ratkaisuilla löydät paitsi juuri teidän perheellenne sujuvimmat rutiinit, myös huolehdit omasta tyytyväisyydestäsi löytämällä sinun (ja puolisosi) arvoihin sopivia ratkaisuja.
​

Iloa arkeen

​Sujuvuuden jälkeen toinen hyvän arjen kulmakivi on ilo. Iloinen arki tarkoittaa sitä, että arki tuntuu kivalta ja että siinä on läsnä asioita ja tekemisiä, jotka saavat sinut iloiseksi ja tuovat hyvän mielen. 
 
Iloa ja nautintoa arkeensa voi tuoda kolmella tavalla:

1. Lisää iloa pakollisiin arkiaskareisiin. Mikä tekisi sinulle tietystä arkiaskareesta mahdollisimman kivan? Voitko esimerkiksi pyykätessäsi, siivotessasi tai kokatessasi kuunnella musiikkia tai äänikirjaa, soittaa hyvälle ystävällesi tai tehdä hommat yhdessä perheen kanssa? Ripustaa pyykit kylppärin sijaan ulos? Tai sen sijaan, että kokkaisit kiireellä nälkäisenä heti työpäivän jälkeen, tehdä seuraavan päivän ruoan myöhään illalla, jolloin voit kokata kiireettä? Mieti, mikä olisi sinulle mahdollisimman innostava tapa toteuttaa pakollisia arkiaskareita – eli hae ne omannäköiset ratkaisut sinulle.
2. Lisää iloa tuottavia asioita ja tekemisiä arkeesi. Varmista, että sinulla on aikaa sellaisiin asioihin, joita teet vain siksi, että niiden tekeminen on kivaa ja tuottaa iloa. Minulle tällaisia ovat esimerkiksi kirjoittaminen, liikunta, käsityöt, jooga ja lukeminen. Tuo siis kivoja asioita osaksi arkea, edes pienissä määrin. Kuten edellisessä kappaleessa kerroin: rutiinien tarkoitus on tehostaa ajankäyttösi niin, että saat vapautettua aikaasi asioihin, joista nautit.  
3. Lisää iloa tuottavaan tekemiseen vielä enemmän iloa. Maksimoi saamasi ilo. Voiko jostain kivasta saada vielä kivempaa? Voisitko vaikka nauttia lenkistä vieläkin enemmän, jos tekisit sen yhdessä kaverin kanssa?

 
Esimerkki:
 
Itse sovellan näitä kolmea tapaa esimerkiksi näin: Kirjoittaminen tuo minulle iloa työssäni ja vapaalla. Jotta ehdin kirjoittaa edes jonkin verran, sanelen blogitekstejä usein kotitöiden lomassa tai lenkillä. Tämäkin postaus sai runkonsa ja ydinajatuksensa ruoanlaiton, ruokakaupan ostosten purkamisen, tiskauksen ja siivoilujen ohella. Olisittepa kuulleet sen astioiden kilinän, joka nauhoitusten taustalla kuului – heh! Saneleminen antaa minulle mahdollisuuden kirjoittaa enemmän kuin vain koneella istuen ehtisin, sillä itse kirjoitustyö syntyy saneluideni pohjalta minulla verrattain nopeasti. Lisäksi nautin noiden saneluiden tekemisestä paljon!
 
Tykkään kirjoittamisesta työpöydän ääressä – mutta välillä maksimoin nautinnon kirjoittamalla puutarhassamme kesän lämmöstä ja auringosta nauttien.
​

Multitaskaus - uhka vai mahdollisuus?

Varsinkin silloin kun arki on hektistä ja täyttä, iloa tuottavia asioita voi helpostikin lisätä multitaskaamalla eli tekemällä kahta asiaa yhtä aikaa. Vaikkapa kuuntelemalla äänikirjaa kotitöiden ohella.
 
Esimerkki:
En pidä autolla ajamisesta, koen yksityisautoilun ekologisesti huonona valintana ja koen autossa kökötetyn ajan ajanhukkana. Mutta autoilu sujuvoittaa välillä arkeani huomattavasti ja tuo selkeitä aikasäästöjä (vapauttaen aikaani johonkin iloa tuottavaan). Olen lisännyt iloa autoiluun kuuntelemalla äänikirjoja. Näin multitaskaus on tuonut minulle selkeää iloa arkeeni ja sen avulla olen löytänyt lisää aikaa minulle tärkeisiin asioihin eli lukemiseen äänikirjojen muodossa.
 
Multitaskausta kannattaa kuitenkin käyttää vain harkiten, sillä se on aivoillemme kuluttavaa. Ensinnäkin se toimii vain silloin, kun ainakin toinen samanaikaisista tekemisistämme on automaattista (esim. pyykkihuolto). Kahta tietoista ajattelua vaativaa tehtävää (kuten keskustelun käyminen ja sähköpostin kirjoittaminen samanaikaisesti) on nykytutkimuksen mukaan turha yrittää yhdistää: molemmat suoritukset kärsivät ja päädyt hukkaamaan aikaa ja resurssejasi.
 
Toisekseen multitaskaus kuormittaa aivojamme ja aivomme tarvitsevat myös lepoa. Kaikkia hetkiä ei siis pidä täyttä aivointensiivisellä tekemisellä. Välillä on hyvä antaa mielen rentoutua. Voit antaa välillä mielesi tehdä, mitä se haluaa tai vapauttaa aivosi ajattelusta keskittymällä tähän hetkeen. Voit siis välillä ottaa vaikka pyykkien viikkauksen rentouttavana mindfulness-harjoituksena.
 
Älä oletusarvoisesti käytä multitaskausta koko ajan, vaan lisää sitä itsellesi sopivissa määrin – oma fiiliksesi on hyvä mittari. Arjesta ei ole tarkoitus tehdä suoritusta, jossa teet jatkuvasti kahta asiaa yhtä aikaa. Sitä ei kukaan pitkällä tähtäimellä jaksa.
​

Hyvän arjen rakentaminen käytännössä

Miten sitten rakentaa hyvä arki itselleen? Miten lisätä sujuvuutta ja iloa?
 
Tätä harjoitusta varten tarvitset kynän ja paperia sekä vaiheisiin 1-3 rauhallista aikaa. Sen jälkeen toteutat muutoksia omassa elämässäsi (vaiheet 4 ja 5).


1. Visioi: Luo itsellesi visio hyvästä arjesta, jota haluat elää. Tee listaus, mindmap tai kollaasi. Tyyli on vapaa. Visioi, unelmoi, haaveile ja täsmennä, millaista arkesi ideaalitilassa ja parhaassa tapauksessa olisi.

Apukysymyksiä:

• Millaista arkea haluat elää?
• Millaiset aamut, päivät ja illat siihen kuuluvat unelmiesi arkeen?
• Keitä arkeesi kuuluu?
• Miten haluaisit arkesi olevan erilaista kuin nyt?
• Mitä arjessasi pitäisi olla, että loman jälkeen arkeen on kiva palata?

 
Anna ajattelusi rullata sensuroimatta ja mielikuvituksesi lentää. Älä murehdi, mikä on realistista tai miten pääset tähän ideaalitilaan. Nyt saa unelmoida isosti!
 
Kysyn useimmiten  coaching-asiakkailtani, jos minulla olisi taikasauva ja mikä vaan olisi mahdollista, niin mitä laitetaan tulemaan. Moni hätkähtää huomatessaan toivovansa ja unelmoivansa lähinnä arkisista asioista: Sitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa. Sitä, että koko perhe lähtee töihin/päiväkotiin/kouluun hyvillä mielin. Sitä, että ehtii liikkua muutaman kerran viikossa. Mitä juuri sinä haluat? Mikä olisi sinulle tärkeää? Älä mieti, mitä yleensä halutaan, vaan mieti mitä juuri sinä haluat. Voit käyttää pohjana myös omia arvojasi. 

2. Kirkasta: Tarkastele, yhtäältä miltä osin arkesi jo vastaa toiveitasi ja visiotasi, ja toisaalta mihin toivoisit muutosta. Täsmennä listaan, mitä haluat arjessasi konkreettisesti muuttaa.
 
3. Valitse, minkä asian haluat muuttaa ensiksi. Suosittelen valitsemaan joko helpoiten muutettavissa olevan asian TAI asian, jonka muuttamisella olisi suurin positiivinen vaikutus koko elämääsi.  Luo tavoite ja suunnitelma. 
 
4. Toteuta muutos. Muuta arkeasi yksi uusia asia kerrallaan. Juurtuakseen rutiiniksi, uusi tapa tarvitsee toistoja. Paljon toistoja. Arjessa nämä tulevat ajan kanssa. Ota ainakin kuukausi jokaiselle muutokselle. Ja toteuta vain yksi muutos kerrallaan. Täältä näet lisää vinkkejä siihen, miten voit toteuttaa onnistuneen muutoksen elämässäsi.  
 
5. Tee niin paljon muutoksia kuin haluat toistamalla vaiheita 3 ja 4.
​

Hyvä arki ei ole täydellistä

​Arjen tuunaamisella ei ole tarkoitus muokata elämästäsi kiiltokuvamaisen täydellistä. Hyvä arki on epätäydellistä, iloineen ja suruineen. Hyvän arjen paras mittari on oma fiiliksesi.

​Ydinkysymykset ovat: Oletko tyytyväinen arkeesi? Haluaisitko muuttaa jotain arjessasi? Vastauksesi kertoo, kannattaako jotain muuttaa.


Kirjoittaja on psykologi ja coach, jonka missiona on saada ihmiset nauttimaan arjestaan.