|
20/2/2021 Pysyvä elämäntapamuutos rakentuu tukalan epämukavuusalueen sijaan lähikehityksen vyöhykkeelläRead NowOlet ehkä kuullut mukavuus- ja epämukavuusalueesta ja ehkä silmissäsi on vilahtanut kuvia tai sloganeita, joissa hehkutetaan epämukavuusalueen olevan ”paikka, jossa muutos/kasvu/kehitys tapahtuu”. Usein alleviivataan epämukavuusaluetta taianomaiseksi paikaksi (”The magic happens here!”). Elämäntapamuutoksessa taikaa ei tapahdu epämukavuusalueella, sillä useimmille se on sietämättömän tukala alue, jossa myönteinen muutos on mahdoton. Ylivoimaista pinnistelyä ja sinnittelyä vaativan epämukavuusalueen sijaan pysyvä muutos rakennetaan alueella, jossa toimiminen haastaa, mutta ei vaadi epäinhimillisyyttä tai kohtuutonta tahdonvoimaa. Tämä alue on lähikehityksen vyöhyke, joka jää tuttuusalueen ja epämukavuusalueen väliin.  Epämukavuusalueen ja tuttuusalueen välissä on lähikehityksen vyöhyke. Se on alue, jossa pysyvä elämäntapamuutos toteutetaan. tuttuusalue ja epämukavuusalue voivat tuntua tukaliltaMeillä jokaisella on tuttuusalueemme. Sinne kuuluu se, mitä nyt teet. Ne asiat, jotka osaat ja toimintamallit, jotka ovat osa arkeasi. Toiminta täällä on yleensä helppoa ja siinä mielessä vaivatonta, että et joudu paljoa ponnistelemaan toistaessasi sitä, minkä jo osaat. Jos haluat muutosta, olet tilanteessa, jossa olet huomannut, ettei nykyinen toiminta kuitenkaan riitä haluttujen tulosten saavuttamiseen. Voi siis olla, että tuttuusalue ja siellä toistettavan toiminnan tulokset tuntuvat tukalalta tai epämiellyttävältä. Tuttuusalue ei aina tunnukaan mukavalta. Se voi olla tukala paikka. Muutostilanteessa siis haluat jotain, mikä ei ole tuttuusalueella. Haluat sieltä pois. Kaukana tuttuusalueelta on epämukavuusalue. Myös sitä voi sanoa myös tukaluusalueeksi. Se on alue, jossa tekeminen on lähes ylivoimaista, liian haastavaa ja niin kohtuuttoman kuluttavaa, ettei pysyvää muutosta pysty toteuttamaan. Usein elämäntapamuutos kariutuukin siihen, että tuttuusalueelta hypätään suoraan epämukavuusalueelle. Tällöin tehdään ”laitetaan kerralla ruokavalio, liikuntakäyttäytyminen ja palautuminen uusiksi” -yritys eli kokonaisvaltainen muutos, jossa yritetään rysäyttää koko elämä kerralla uusiksi. Vain harvinaisissa poikkeustapauksissa tälläinen hyppy tuo pysyvän tuloksen. Siksi tarvitaan lähikehityksen vyöhykettä.  LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE ON INHIMILLINEN PAIKKA, JOSSA PYSYVÄ MUUTOS RAKENTUU TUEN AVULLATuttuuden ja sietämättömän epämukavuuden väliin jää lähikehityksen vyöhyke. Lähikehityksen vyöhykkeen ”isä” on Lev Vygotsky. Jos olet lukenut vähänkään (kehitys)psykologiaa, on Vygotsky sinulle todennäköisesti tuttu. Aiheeseen vähemmän perehtyneelle riittää tieto siitä, että lähikehityksen vyöhykettä on käytetty kuvaamaan lapsen kehityksessä aluetta, jossa lapsi oppii uudet taidot esimerkiksi vanhemman tuella. Lähikehityksen vyöhykkeen ideaa voi hyvin sovittaa myös kuvaamaan aluetta, jossa toteutetaan myös aikuisena muutokset, jotka vaativat uuden harjoittelua. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta muutoksesta on elämäntapamuutos: se vaatii uudenlaisten toiminta- ja ajattelumallien oppimista ja viemistä pysyväksi osaksi arkea, mikä on vain harvoin helppoa. Lähikehityksen vyöhyke on siis alue, johon menemme elämäntapamuutosasiakkaideni kanssa. Se on vyöhyke, jossa uusi tai uudenlainen toiminta on sopivalla tuella mahdollinen. Se on vyöhyke, jossa tapahtuu uuden oppiminen. Alue, jossa pysyvät elämäntapamuutokset rakentuvat. Lähikehityksen vyöhykkeellä oma toiminta on vielä epävarmaa. Vyöhykkeellä on kuitenkin turvallista kokeilla, yrittää ja oppia. Toimiminen se kuluttaa, muttei uuvuta. Tuloksekas toiminta vyöhykkeellä mahdollistuu tukirakenteiden avulla. Ne kannattelevat, jos yksin ei jaksa tai pysty. Lähikehityksen vyöhyke on alue, jossa olisi vielä vaikea toimia, mutta jossa sopivalla tuella on mahdollista harjoitella uutta. Kun taidot kehittyvät, tukea tarvitaan yhä vähemmän. Elämäntapamuutoksessa sopiva tuki tai tukirakenne voi löytyä esimerkiksi lähipiiriltä, ystäviltä, vertaisryhmältä, alan ammattilaiselta tai kirjoista.  Lähikehityksen vyöhykkeelläkään ei ole aina helppoaLähikehityksen vyöhykkeelläkään ei ole aina vain mukavaa, eikä edes hauskaa. Uuden opettelu, oman toiminnan muuttaminen ja totuttujen toimintamallien haastaminen herättää epämukavuutta. Lähikehityksen vyöhykkeelläkin herää epämiellyttäviä tunteita ja tuntemuksia. Ne ovat kuitenkin intensiteetiltään sellaisia, että niiden kanssa voi elää ja selvitä. Myös sopiva tuki auttaa kannattelemaan uuden tekemisen tuomaa epämukavuutta. Lähikehityksen vyöhyke ei siis ole yhtä tukala ja musertava kuin epämukavuusalue. Lähikehityksen vyöhykkeelle mahtuu epämukavuuden lisäksi paljon innostusta ja onnistumisen iloa. Se on kasvun vyöhyke, jossa toimimalla luo joko itselleen tai hyvinvointialan ammattilaistena asiakkailleen edellytykset onnistua. Se on alue, joka vahvistaa henkilön omaa toimijuutta ja jossa työskentely luo uskoa omaan pystyvyyteen. Lähikehityksen vyöhyke on dynaaminenLähikehityksen vyöhyke on dynaaminen ja yksilöllinen. Yhdellä se on siis kapeampi, toisella laajempi. Vaatiikin herkkyyttä ja vahvaa itsetuntemusta tunnistaa omat ja oman lähikehityksen vyöhykkeen rajat. Vyöhyke ei myöskään ole tarkkarajainen eivätkä rajat pysy samassa kohtaa jatkuvasti. Kyseessä on siis alue, jonka rajoihin elämäntilanne heijastuu: kuormittavassa ja haastavassa elämäntilanteessa vyöhyke on kapea, mutta suotuisassa tilanteessa vyöhyke laajenee, voidaan asettaa tutulta alueelta kauempana olevia tavoitteita ja ne ovat haastavuudesta huolimatta mahdollisia. OPTIMAALISET TAVOITTEET SIJOITTUVAT LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKKEELLEElämäntapamuutoksessa olennainen juttu on se, että optimaaliset ja sopivasti mitoitetut tavoitteet sijoittuvat lähikehityksen vyöhykkeelle. Sellaisessa tavoitteessa on haastavuutta sopivasti. Ne ovat riittävän lähellä tuttua, mutta tuovat mukanaan muutoksen. Ne ovat inhimillisiä päämääriä: tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa. Asiakkaan voisi toki heittää epämukavuusalueelle tai itse voisi hypätä suoraan syvään päähän. Ja usein näin käykin: on vain inhimillistä haluta nopea muutos, jota tavoitellaan omiin resursseihin nähden suhteettoman suurilla muutoksilla. Moni lamaantuu epämukavuusalueella epämiellyttävyyden kuormaan. Mutta jotkut pärjäävät epämukavuusalueella hetken ja saavat hetkellisesti suuriakin tuloksia. Ongelma on siinä, että räpiköinti kuluttaa ja toiminta vaatii epäinhimillistä puurtamista. Parasta versiota itsestään ei saa esille liian haastavassa tilanteessa. Lopulta epämukavuus voi olla musertavaa, eikä ihminen pysty toimimaan pitkään täysillä liian haastavalla vyöhykkeellä. Pysyvän muutoksen sijaan tapahtuu voimien polttoa loppuun.  Lähikehityksen vyöhykkeellä on olennaista toimia sopivien tukirakenteiden varassa. Niitä voivat olla esimerkiksi ystävät, ammattilaisapu tai sopiva kirjallisuus. taiainomaista on elämä, jossa tuttuusalue on hyvä paikka ollaLähikehityksen vyöhyke on turvallinen paikka, joka luo edellytykset pysyville muutoksille. Siellä tukirakenteet kannattelevat uutta toimintaa kunnes toiminta muuttuu helpommaksi, jolloin tukea voi asteittain purkaa. Lopulta pärjää yksin ja uudenlainen toiminta muuttuu vaivattomammaksi. Silloin tuttuusalue on laajentunut. Tuttuusalue ei ole lainkaan huono paikka. Itseasiassa parhaassa tapauksessa tuttuusalue on paras paikka. Kun toiminta siellä tuo haluttuja tuloksia, voi vaikutus omaan itseen olla lähes taianomainen. Ehkä taika ja koko muutoksen ydin onkin siinä, että tekee lähikehityksen vyöhykkeen avulla tuttuusalueesta hyvän paikan olla ja elää.  Jutun on kirjoittanut tietokirjailija ja hyvinvointipsykologi Anu Tevanlinna, joka tutkii asiakkaidensa kanssa lähikehityksen vyöhykkeen rajoja ja tukee lähikehityksen vyöhykkeellä tapahtuvia elämänmuutosprosesseja.
0 Comments
31/10/2019 Portaiden käveleminen voi olla arvovalinta – ota arvot mukaan elämäntapamuutokseenRead NowPortaiden käveleminen voi olla arvovalinta – ota arvot avuksesi elämäntapamuutokseen
Käyttäytyminen ei muutu ilman hyvää syytä Teemme päivittäin lukemattomia pieniä valintoja, joilla voimme joko edistää tai heikentää hyvinvointiamme. Hissi vai portaat? Välipalaksi hedelmä vai suklaapatukka? Kello 23 vielä yksi jakso Netflixin lempisarjaa vai nukkumaanmeno? Usein hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpito tarkoittaa sitä, että valitset nopeasti palkitsevan mieliteon sijan jotain, mikä palkitsee vasta myöhemmin – ja usein tuntuvasti vasta sitten kun lukuisten valintojen seuraukset kumuloituvat. Saat siis puhista portaissa kantamuksinesi kerran jos toisenkin ennen kuin kuntosi kohoaa tai uumasi kapenee. Eivätkä kaikki terveysvaikutukset edes näy ulospäin. Palkinto portaiden kävelystä on siis kaukainen ja usein myös abstrakti. Sen sijaan hissi palkitsee helppoudellaan välittömästi: saat hengähdettyä ponnistelun sijaan ja vieläpä kammattua hiukset kokouskuntoon. Kukaan ei halua kituuttaa tai tehdä epämiellyttäviä valintoja. Mieli voi meitä suojatessamme jopa vastustaa hetkessä epämiellyttävää valintaa. Siksi tarvitset hyvän syyn paremmille valinnoille. Sellaisen syyn, joka saa epämiellyttävämmän valinnan tuntumaa mielekkäältä, jopa motivoivalta. Yksi tapa löytää syvä motivaatio on linkata hyvinvointia tukevat valinnat omiin arvoihin. Kieltäytyminenkin tuntuu mielekkäältä, kun terveyden kannalta fiksut valinnat palvelevat myös suurempaa päämäärää, joka on sinulle aidosti houkutteleva. Portaiden kävely voi tuntua huomattavasti innostavammalta, jos koet, että se on osa tietäsi kohti merkityksellistä elämää.  Arvot elämäntapamuutoksen kompassina Arvosi näyttävät sinulle ilmansuunnan tavoin kurssin, joka vie sinut kohti merkitykselliseltä tuntuvaa elämää. Ne johtavat kohti sinulle tärkeitä asioita. Voit hakea syvemmän merkityksen elämäntapojen muuttamiselle seuraavasti: 1. Jos et ole aiemmin syventynyt arvoihisi, niin aluksi selkeytä, mitkä ovat ydinarvosi. 2. Mieti, miten arvosi ja hyvinvointisi liittyvät toisiinsa. Mitä haluat hyvinvointisi kannalta saavuttaa ja millaisia linkkejä toiveillasi on arvoihisi? Riittävät yöunet, terveelliset ruokavalinnat tai arkiaktiivisuuden kasvattaminen voivat linkata vaikkapa tavoitteeseen olla energinen vanhempi. Tämä tavoite voi liittyä esimerkiksi aktiiviseen elämään, hyvinvointiin, terveyteen tai perhe-elämään liittyviin arvoihin. 3. Pohdi, millaisia käytännön valintoja päämääräsi tavoittaminen sinulta vaatii. Mitkä ovat niitä arjen pieniä tekoja, jotka vievät sinua kohti arvoihisi sidottua hyvinvointitavoitettasi? Millaiset valinnat kuljettavat sinua kohti tavoitettasi? Entä poispäin? Millaisiin tekoihin olet valmis sitoutumaan? Jos arvoillesi on esimerkiksi tärkeää, että näet lastesi ja lasten lastesi kasvamassa terveenä, mieti, millaisilla teoilla edistät tätä. 4. Toteuta! Vain teot muuttavat elämäsi. Kun mieliteko iskee, muistuta itseäsi, miksi valinta on sinulle tärkeä. Etsi sellaisia tapoja toteuttaa arvojasi käytännössä, jotka paitsi edistävät hyvinvointiasi, myös sopivat osaksi arkeasi. pysyvyys pikaratkaisujen sijaanArvotyöskentely ei ole pikaratkaisu. Se on jatkuvaa toimintaa mielekkään ja merkityksellisen elämän eteen, jonka sivutuotteena tulee hyvinvointi. Jos huomaat tekeväsi jatkuvasti tavoitteesi vastaisia valintoja, niin palaa arvoihisi. Tukeeko tavoite aidosti arvojesi toteutumista? Jos ei, niin harkitse joko tavoitteen muokkaamista tai siitä luopumista. Lue lisää arvotyöskentelystä:
 Kirjoittaja on arvotyöskentelyyn ja elämäntapamuutoksiin perehtynyt psykologi ja valmentaja. 23/5/2019 Mistä motivaatio elämäntapamuutokseen? Huomioimalla nämä kolme näkökulmaa varmistat pysyvän motivaationRead NowMistä motivaatio elämäntapamuutokseen? Huomioimalla nämä kolme näkökulmaa varmistat pysyvän motivaation
Sisäinen motivaatio herää, kun huolehdit kolmesta olennaisesta tekijästä:
Kun nämä ovat kohdillaan, tammikuussa alkanut muutos jatkuu vielä joulukuussa. Jos siis painit sen kanssa, mistä motivaatio elämäntapamuutokseen – lue eteenpäin. erilaiset motivaation lähteetMotivaatio on eteenpäintyöntävä voima, joka parhaimmillaan saa meidät huimiin tuloksiin. Motivaatiota on kahdenlaista: ulkoista ja sisäistä. Nämä eroavat radikaalisti sillä, miten pitkään ne kannattelevat innostustamme (ja siksi sinun kannattaa käyttää hetki niistä lukemiseen). Ulkoinen motivaatio liittyy järkeen ja siihen, että teemme asioita siksi, että meidän täytyy. Toimintaamme ohjaa silloin joko keppi tai porkkana. Tähtäämme palkkioihin (porkkana kuten pienempi vaatekoko tai muiden ihailu) tai pyrimme välttämään ikäviä asioita ja rangaistuksia (keppi kuten häpeä tai lääkärin paasaaminen). Sisäinen motivaatio liittyy tuntemiseen ja siihen, että teemme asioita siksi, että haluamme tehdä juuri niitä. Sisäinen motivaatio herää, kun tekeminen itsessään tuntuu mielekkäältä, mukavalta ja mieluisalta. Ulkoisen motivaation siivittämänä siis lenkkeilemme, koska silloin mahdumme pienempään vaatekokoon. Sisäisen motivaation siivittämänä lenkkeilemme, koska nautimme juoksemisesta.  Ulkoinen motivaatio voi auttaa alkuun, mutta johtaa harvoin pysyvään muutokseen Ulkoinen motivaattori voi siis olla palkkio, joka saa sinut aloittamaan jotain, josta et sinänsä ole innostunut. Jos esimerkiksi puolisosi lupaa ostaa sinulle himoitsemasi merkkilaukun käytyäsi lenkillä kymmenen kertaa, voi käsilaukku hyvinkin saada sinut aloittamaan lenkkeilyn. Mutta intosi lenkkeilyyn saattaakin sitten tyssätä siihen kun uusi käsilaukku keikkuu olallasi. Ulkoisten motivaattoreiden vaikutus on siis tutkitusti ajallisesti rajallinen. Lisäksi pahimmassa tapauksessa itse tekeminen on vastenmielistä pakkopullaa. Ongelma on, että tällaista pakkopullaa on vaikea jaksaa vuodesta toiseen ja se kuluttaa henkisiä resursseja. Pelkän ulkoisen motivaation varassa toimiminen tuntuu raskaalta ja voi jopa ahdistaa. Voit toki huoletta hyödyntää keppiä ja porkkanaa, jos koet niistä olevan hyötyä. Mutta pysyvään muutokseen tarvitset muutakin kuin ulkoisia palkkiota. Tarvitset myös sisäisen motivaation. Sisäinen motivaatio vie pysyviin muutoksiin Sisäisessä motivaatiossa on kyse siitä, että hakeudumme tekemään asioita, jotka ovat meistä kiinnostavia, innostavia tai joita arvostamme. Sisäinen motivaatio on kestävää ja pysyy yllä pitkässäkin projektissa. Jos siis koet, että zumba-tunneilla on aidosti kivaa, jaksat käydä niillä vuodesta toiseen. Miten vahvistaa sisäistä motivaatiota? Ei ole yhtä oikeaa, eikä aina helppoakaan tapaa löytää sisäinen motivaatio. Yksille sisäinen motivaatio elämäntapamuutokseen löytyy helpommin kuin toisille. Kaikille sen löytäminen on kuitenkin palkitsevaa: saat tehtyä sen siivittämänä pysyviä muutoksia. Lyhytkestoisen dieetin sijaan muutat loppuelämäksesi tapaasi syödä. Kesälenkkeilyn jälkeen jatkat lenkkeilyä ilolla vuosien vieriessä. Ja niin edespäin. Sisäisessä motivaatiossa on kolme osa-tekijää:
Seuraavassa kerron näihin perustuen kolme askelta, joiden avulla tarkastelet ja vahvistat sisäistä motivaatiotasi.  Askel 1: Vahvista kokemusta toimintasi vapaaehtoisuudesta Sisäisen motivaation ensimmäinen osatekijä on autonomia. Se viittaa tekemisen omaehtoisuuteen ja siihen, että valitset itse, mitä teet. Toimintasi on silloin vapaaehtoista. Jos lääkärisi vaatii sinua liikkumaan, sotii tämä käsky toiminnan vapaaehtoisuutta vastaan. Silloin sisäinen motivaatiosi liikuntaan heikkenee. Jos itse keksit, että lenkkeily tekisi hyvää, toimit vapaaehtoisesti ja sisäisen motivaation siivittämänä. Voit tarkastella vapaaehtoisuuden vahvuutta näiden kysymysten avulla:
Voit vahvistaa vapaaehtoisuuden kokemusta hakemalla näkökulmia siihen, mikä saisi sinut tekemään muutoksen ilman ulkoista pakkoa:
Askel 2: Vahvista mahdollisuuksiasi oppia ja hyödyntää osaamistasiKyvykkyys ja mahdollisuus oppia tarkoittavat sitä, että koemme voivamme käyttää osaamistamme sopivasti ja lisäksi opimme lisää. Parhaassa tapauksessa koemme flow-kokemuksia. Voit tarkastella kyvykkyyden ja oppimismahdollisuuksien vahvuutta miettimällä, tarjoaako elämänmuutosprojekti sinulle mahdollisuuden oppia ja kehittää kykyjäsi. Voit vahvistaa kyvykkyyden ja oppimismahdollisuuksien kokemusta etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin
 Askel 3: Vahvista kokemustasi tekemisen merkityksellisyydestä Merkityksellisyyden kokeminen on tekemisen kokemista aidosti tärkeäksi. Silloin tekemisellä on selkeä linkki sinun arvoihisi. Voit tarkastella merkityksellisyyden kokemusta miettimällä, onko muutostoiveellasi yhteys arvoihisi. Voit vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin
Motivaatio arjessa – yhdistä porkkana sisäiseen intoonArjessa sisäinen ja ulkoinen motivaatio kietoutuvat yhteen ja moneen tekemiseen liittyy sekä sisäisiä että ulkoisia motivaattoreita. Moni käy töissä siksi että siitä saa rahaa elämiseen (ulkoinen motivaattori), mutta samalla nauttii työnsä tekemisestä (sisäinen motivaatio).
Niin kauan, kun itse koet motivaatiosi vahvaksi, etkä joudu käyttämään paljoa tahdonvoimaa tekemiseen, voit huoletta jatkaa tekemistäsi riippumatta siitä, ovatko motivaattorisi ulkoisia vai sisäisiä. Mutta jos tekeminen on kuluttavaa ja intosi lopahtaa, on syytä pysähtyä tarkastelemaan, voitko vahvistaa sisäistä motivaatiotasi. Pelkkien ulkoisten motivaattoreiden varaan rakennettu muutostoive harvoin johtaa pysyviin muutoksiin. Sisäinen motivaatio löytyy kun teet asioita vapaaehtoisesti, opit uutta ja kehityt sekä yhdistät tekemisen arvoihisi. ….. Lue lisää:
aarrekarttaan liittyy hyötyä ja riskejäAarre- tai unelmakartta on työkalu, jolla saatat käynnistää isonkin muutoksen elämässäsi. Vaihtoehtoisesti aarrekartta voi muotoutua epärealistiseksi ja lannistavaksi pettymysten suoksi. Hyöty riippuu sinusta itsestäsi ja odotuksistasi: voit odottaa muutosten tapahtuvan ilman omaa ponnisteluasi tai kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. On vain inhimillistä haluta helppo tie onnistumiseen ja toivoa, että aarrekartan askartelemalla elämä muuttuu taikavoimien siivittämänä. Silloin unohtuu, että aarrekartta ei ole tieteellisesti kehitetty ja tutkittu menetelmä ja että unelmointi toimii vain silloin kun sen yhdistää aitoon tekemiseen. Tiedostamalla tähän juttuuni kerätyt aarrekartan mahdolliset hyödyt ja rajoitukset voit käyttää aarrekarttaa ponnistuslautana muutokseen. Tämän jutun lopusta löydät myös ohjeet aarrekarttaan, jota kutsun syystä visiotauluksi. Hyöty 1: Aarrekartta on visiotaulu Aarrekartan englanninkielinen vastine, vision board eli visiotaulu kuvaa menetelmän ydintä: kyseessä on visuaalinen edustus siitä, mitä haluat. Tyypillisesti visiotaulua varten leikataan lehdistä kuvia, sanoja ja mietteitä, jotka kuvaavat toiveitasi. Näistä kootaan paperille kollaasi. Visiotaulun kokoaminen voi auttaa täsmentämään, mitä haluat elämääsi ja rajaamaan, mitkä toiveistasi ovat tärkeimpiä. Yhdet tekevät tällaista visiointia mielellään kirjoittamalla, toisille taas juuri asioiden esittäminen kuvin toimii paremmin. Askartelu voi hyvinkin saada mielesi sopivan rentoon tilaan, jolloin on hyvä herätellä unelmia.  Hyöty 2: Varaamalla aikaa visiotaulun kokoamiselle varaat ajan ajattelulle ja unelmoinnille Ottamalla aikaa visiotaulun tekemiseen, otat aikaa oman itsesi ja toiveidesi kuuntelulle. Arjessa aivoillamme on jatkuvasti työtä, joten elämä helposti vie meitä mennessään. Visiotaulun askartelu voi tarjota sopivan, rauhallisen hetken pysähtyä tutkimaan ja täsmentämään, mitä elämältäsi nyt toivot. Omien toiveiden ollessa kirkkaana mielessä niihin sopivia tilaisuuksia huomaa vaivattomammin. Hyöty 3: Visiotaulu auttaa jäsentämään omia toiveita kokonaisuuksiksiKollaasin kokoaminen on parhaimmillaan omien toiveiden jäsentämistä. Ryhmittelemällä samanlaisia asioita yhteen, myös ajatuksemme jäsentyvät. Alamme hahmottaa selkeämpiä kokonaisuuksia irrallisten toiveiden sijaan. Tämä tekee omista unelmista hallittavampia. Hyöty 4: Visiotaulu auttaa luomaan positiivisia ja konkreettisia tavoitteita Visiotaulu ohjaa miettimään, mitä haluamme sen sijaan, että listaamme, mitä emme halua. Esimerkiksi sen sijaan, että mietit ettet halua syödä suklaata, karkkia ja jäätelöä, kokoat kuvia omenoista, linsseistä, avokadoista ja soijarouheesta. Visiotaulu siis auttaa luomaan positiivisia tavoitteita eli tavoitteita, jotka kertovat, mitä haluat. Tällainen visiointi kannattaa: jos pyrimme jostain eroon, on tutkimusten mukaan toimintamme rajoittuneempaa ja jäykempää kuin silloin, kun pyrimme jotain kohti. Positiivisen tavoitteen siivittämänä aivommekin virittyvät kekseliääseen ja joustavaan tilaan, jolloin meidän on helpompi löytää reitti tavoitteeseen. Kuvien avulla saatamme päästä myös konkreettiselle tasolle toiveissamme: Sen sijaan, että mietit, haluavasi lisätä hyötyliikuntaa, leikkaat visiotauluun kuvan uudesta polkupyörästä ja hyvistä kävelykengistä. Käytännössä: mitä konkreettisempi tavoite, sitä helpompi se siihen on päästä. Hyötyliikunnan lisääminen on melko helppoa kun ajatuksissaan on päässyt sille tasolle, että uudet kengät mahdollistavat lenkkeilyn työpaikalle.  Hyöty 5: Visiotaulu auttaa kiinnittämään huomiosi tavoitteisiisi jopa päivittäin Visiotaulu suositellaan laittamaan näkyvälle paikalle: yöpöydälle, jääkaapin oveen, työpöydän ääreen… Näin visiotaulu muistuttaa sinua tavoitteistasi jatkuvasti ja hyvät aikeet eivät pääse unohtumaan. Visiotaulun ääreen voi pysähtyä vaikka päivittäin ja miettiä, mitkä teot ja valinnat vievät sinua tänään oikeaan suuntaan. Mitä teet tänään unelmiesi ja tavoitteittesi toteutumiseksi?  Lainaus Liisa Ihmemaassa -kirjasta tiivistää aarrekartan hyödyn. Riski 1: Visiotaulusta ei välttämättä ole mitään hyötyä Visiotaulu ei ole tieteellisesti kehitetty menetelmä, eikä sen toimivuutta ole osoitettu tieteellisin tutkimuksin. Menetelmän suosio perustuu siihen, että joku joskus on kokenut siitä hyötyvänsä. Mitään takeita visiotaulun toimivuudesta ei siis ole. Siitä voi olla hyötyä tai sitten ei. Se voi ohjata sinua kohti tavoitteitasi tai sitten ei. Pahimmassa tapauksessa siitä voi olla haittaa (ks. seuraavat kohdat). Riski 2: Visiotauluun liitetään toiveita taikuudestaUsein visiotaulun askartelun jälkeen opastetaan vaan odottelemaan asioita tapahtuvaksi. Annetaan universumin hoitaa asiat ja vetovoiman lain tuoda asiat luoksesi. Vaikka järjellä ymmärrämme, ettei kuvien leikkaaminen ja liimaaminen saa taikavoimia heräämään, on vain inhimillistä toivoa, että olemassa on ihmemenetelmä, joka muuttaa elämämme ilman omaa ponnisteluamme. Turha toivo epätoivoisessa tilanteessa voi johtaa isoon pettymykseen, pettymys oman pystyvyyden tunteen heikkenemiseen ja pystyvyyden tunteen heikkeneminen lannistumiseen tulevissakin muutosyrityksissä. Riski 3: Visiotaulu voi luoda fantasiakuvan, jonka saavuttaminen on mahdotonta Visiotaulusta voi tulla epärealistinen toiveiden tynnyri: siitä voi muotoutua liian laaja kokoelma asioita, joita sinun ei edes ole mahdollista nyt elämääsi saada tai joiden eteen et ole aidosti motivoitunut ponnistelemaan. Aidon motivaation puuttuessa pelkkä haaveilu ei nosta riittävää energiaa tavoitteiden tavoitteluun. Lisäksi liian monta tavoitetta johtaa helposti siihen, ettemme pääse niistä edes yhteen. Kuten edellisessä kohdassa: saavuttamattomat toiveet voivat johtaa pettymykseen ja lannistumiseen.  Riski 4: Visiotaulu kertoo päämäärän, ei reittiä Visiotaulu edustaa asioita joita haluat, mutta ei kerro miten ne saat. Tutkimusten mukaan kuitenkin pelkän lopputuloksen visualisointi johtaa heikompaan lopputulokseen kuin itse tavoitteen tavoittelun visualisointi (esim. Pham & Taylor, 1999). On siis tutkitusti hyödyllisempää kuvitella askeleet muutokseen ja itsesi tekemässä muutoksia kuin visualisoida vain päämäärää. Jos haluat urheiluauton, on todennäköisempää saada se, kun kuvittelet, mitä sinun on tehtävä saadaksesi se, sen sijaan, että kuvittelet itseäsi ajamassa urheiluautoa. Kannattaako aarrekartan askartelu? Useimmiten visiotaulun askartelusta ei ole haittaa, mutta menetelmän rajoitukset on hyvä tiedostaa. Parhaassa tapauksessa visiotaulu:
Kun tiedät, mitä haluat, on sinulla mainio pohja miettiä, miten tavoitteeseen pääset. Visiotaulu voi olla hyvä pohja muutokselle. Se voi parhaassa tapauksessa olla muutosmatkallasi ensimmäinen askeesi, joka käynnistää lumipallon lailla kasvan muutoksen. Jos aarrekartta kiehtoo, niin kokeile – omalla vastuullasi. Ohjeet visiotauluun, josta voi olla aidosti hyötyä
Millaisia kokemuksia sinulla on unelma-/aarrekartasta tai visiotaulusta? Onko se auttanut sinua? Vai oletko törmännyt mahdollisiin rajoituksiin? Kerro kommentteihin! Lue myös nämä kirjoitukseni elämänmuutoksen tueksi:
Kirjoittaja on psykologi ja coach, joka auttaa yksilöitä lisäämään elämäntyytyväisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia.
Elämänmuutos innostaa ja houkuttaa, mutta viimeistään alkuinnostuksen laannuttua muutos tuntuu haastavalta ja vanhoissa tavoissa pysyminen helpommalta. Kuulostaako tutulta? Moni miettiikin, miten toteuttaa unelmansa ja onko iso elämänmuutos mahdollinen. Takaan, että elämän muuttaminen on mahdollista, mutta muutoksessa kannattaa huomioida muutamia perusasioita. Tässä tekstissä kerron, miten muutoksen toteuttaminen käytännössä onnistuu. Sopiva suunnittelu on toteutuksen selkäranka, olipa tavoitteesi sitten liikunnan lisääminen, terveelliset elämäntavat, kokonaisvaltainen elämänmuutos tai uusi ura. Valmiita elämäntapamuutosohjeita en anna, mutta kerron, miten suunnittelet muutoksesi niin, että suunnitelma todellakin muuttuu käytännön teoiksi, jotka muuttavat elämäsi. Sopivalla tavalla toteutettuna kokonaisvaltainen elämänmuutoskin voi tuntua vaivattomalta. suunnitelE muutoS Kun tavoite on on kirkkaana mielessäsi, on aika suunnitella (jos sinulla ei ole vielä tavoitetta, tee se ensin). Suunnitelma auttaa taklaamaan kaksi tyypillistä syytä, johon muutosyritykset kaatuvat. Nämä muutoksen sudenkuopat ovat:
Suunnitelma auttaa sinua pääsemään alkuun ja jatkamaan etenemistä pitkäjänteisesti sopivin askelin ja motivaation säilyttäen. Suunnittelu alkaa isojen kokonaisuuksien hahmottamisella. Sen jälkeen isot kokonaisuudet pilkotaan osa- ja välitavoitteiksi, joista johdetaan pieniä käytännön tekoja, jotka juurrutetaan arkeen.  hahmota isot kokonaisuudet Suunnittelu kannattaa aloittaa karkealla tasolla. Silloin tunnistat isot kokonaisuudet, joita sinun pitää työstää ja asetat ne etenemisjärjestykseen. Voit miettiä kirjoittavasi tavoitteellasi otsikoitua kirjaa ja nyt mietit päälukujen otsikot. Mieti myös karkea aikataulu suunnitelmallesi. Suunnitelma auttaa hahmottamaan ison kuvan ja pitämään sen mielessä koko muutosprojektin ajan. Esimerkki: Tavoite: ”Rapakunnosta trimmiin”, Suunnitelma ja aikataulu:
osa- ja välitavoitteet Seuraavaksi konkretisoit suunnitelmaasi ensimmäisestä vaiheesta aloittaen. Pilko tekemisesi osa- tai välitavoitteiksi ja ne edelleen käytännön teoiksi. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoitteita vaiheeseen 1:
Pilko osatavoitteet käytännön teoiksi, jotka aikataulutat Aivomme on viritetty niin, että mitä konkreettisemmin tekemisemme suunnittelemme, sitä helpompi meidän on toteuttaa aikeemme. Konkreettisuus tarkoittaa tekemisen pilkkomista pieniksi askeleiksi ja aikatauluttamista. Esimerkki: Tavoite: "Rapakunnosta trimmiin" Suunnitelman vaihe 1: Lähden liikkeelle hyötyliikunnalla Osatavoite 1: Kävelen työmatkat. Konkreettiset teot:
Tekojen suunnittelussa voit hyödyntää SMART-mallia, joka on luotu tavoitteiden suunnitteluun. Teot ovat mikrotason tavoitteita, joten malli käy näiden arviointiin hyvin. Eri kirjottajat ovat antaneet kirjaimille eri merkityksiä, itseäni puhuttelevat parhaiten alla olevat. Suunnitellessasi uutta tekoa tai tavoitetta arkeesi tarkista siis, että teko sopii näihin kriteereihin:
Hyvin suunniteltu todellakin on puoliksi tehty – mutta yhtälailla tärkeää on, että suunnitteluun ei jää kiinni.  Juurruta uudet tavat arkeen toistoilla Keskeistä onnistuneessa muutoksessa on uusien tapojen juurruttaminen rutiineiksi. Rutiinien muodostuminen vaatii toistoja ja toistot aikaa. Riippuu sinusta ja uudesta tavasta, paljonko aikaa tarvitaan, kunnes uusi tapa tulee automaattisesti selkärangasta. Kuukausi on vielä muutokselle lyhyt aika, mutta kolmessa kuukaudessa arki alkaa muuttua. Puolessa vuodessa tai vuodessa uudet tavat arkipäiväistyvät niin, että niitä ei tosiaan enää miellä enää uusiksi vaan ne ovat luontainen osa arkea. Aivomme pyrkivät toistamaan tuttuja rutiineja, sillä se on energiatehokasta ja vie mahdollisimman vähän rajallista kognitiivista kapasiteettiamme. Aivomme ohjaavat meitä siksi palaamaan vanhoihin tapoihimme. Toistojen myötä kuitenkin uusista tavoista alkaa muodostua aivojemme rakastamia, vaivattomia ja automaattisia rutiineja. Uusien tapojen rakentaminen vie siksi aikaa ja vaatii ponnistelua. Mutta rakennettuasi uuden hyvän tavan, aivosi haluavat sinun pitävän siitä kiinni. Seuraa edistymistäsi Seuranta auttaa sinua pitämään kiinni uusista tavoistasi rutiineja rakentaessasi. Seuranta myös konkretisoi onnistumisesi, mikä on motivaation pysyvyydelle pitkässä projektissa hurjan tärkeää. Mieti siis, mikä on juuri sinulle sopiva tapa seurata onnistumisiasi. Yhdelle toimii excel-taulukko, toiselle ruutuvihko ja kolmannelle oma kalenteri. Tyyli on vapaa, mutta kirjanpito auttaa sinua huomaamaan ne pienet teot, joita olet tehnyt. Voit vaikka merkata kalenteriisi hymynaaman niille päiville, jolloin kävelit töihin tai voit pitää excel-taulukkoa askeltavoitteesi toteutumisesta päivätasolla. Etene askeleittain ja varmista onnistumisetParhaimmankaan suunnittelun jälkeen asiat eivät aina mene niin kuin elokuvissa. Pysyvän muutoksen avain on siinä, että teet juuri sinun elämääsi sopivankokoisia muutoksia. Jos käveleminen joka päivä töihin on iso muutos arkeesi, ota tavoitteeksesi ensimmäisen kuukauden ajan kävellä työmatka yhtenä päivänä viikossa tai lisää kävelymatkaa jäämällä päivittäin kahta bussipysäkinväliä aiemmin. Voit lisätä kävelymatkaasi pikku hiljaa. Voit unelmoida isosti, mutta liikkeelle kannattaa lähteä pienesti, vauvanaskelin. Näin varmistat onnistumiset, jotka ruokkivat tilaa uusille onnistumisille. Onnistumiset ja positiiviset kokemukset käynnistävät monesti lumipalloefektin, jossa uudet muutokset tarttuvat matkaan jopa huomaamatta. Pienistä puroista syntyy se iso joki. Yksi pieni askel ei tuo isoa muutosta elämääsi. Mutta onnistuminen pienissä askeleissa ruokkii motivaatiota ottaa seuraava pieni askel. Pienet askeleet voivat alkuun tuntua turhauttavan pieniltä. On inhimillistä haluta isoja tuloksia nopeasti. Fakta vaan on, että isot kertarysäyksellä tehdyt muutokset harvoin toimivat pitkällä aikavälillä. Ehkä olet jo kokeillutkin kerralla tehtävää isoa muutosta. Jos se olisi toiminut, niin tuskin olisit lukenut tekstiäni tänne asti. Jos iso kertamuutos ei toiminut sinulla aiemmin, se tuskin toimii nytkään. Kokeile siis tällä kertaa pieniä muutoksia. Uskon, että yllätyt tuloksista. Mietipä asiaa vaikka näin: jos olisit aloittanut muutosprojektisi pikku askeleella vuosi sitten, voisit olla nyt tavoitteessasi. Esimerkki: Yhden bussipysäkin välin käveleminen päivittäin ei vielä tuo suurta fyysistä muutosta tai mittavia terveyshyötyjä. Mutta tämä pieni teko auttaa sinua rakentamaan uuden tavan: Totut laittamaan mukavat kävelykengät jalkaan, pakkaamaan työtavarat käsilaukun sijaan reppuun ja varaamaan työmatkaan enemmän aikaa. Alkuun päästyäsi kävelymatkaa on yllättävänkin helppo kasvattaa pikku hiljaa. Jos lopulta kävelet 1,5 kilometriä meno- ja paluumatkalla töistä, askelmääräsi on kasvanut noin 4000 askeleella per päivä. Sillä on merkitystä! Idea on siis lähteä helposta tekemisestä liikkeelle ja kasvattaa hyvää pikku hiljaa.  Luovu toimimattomista ideoista Kaikki keksimämme ideat eivät ole timanttisia ja siksi onnistuneeseen muutokseen kuuluu myös oman toiminnan reflektointi. Vaikka idea on teoriassa hyvä, voi se olla käytännössä sopimaton juuri sinun arkeesi. Ehkä huomaat työmatkakävelyn olleen loistoidea, mutta lopulta havaitset tarvitsevasi autoa työssäsi lähes päivittäin tai toteat vanhan polvivaivan oireilevan askelmäärän kasvaessa. Jos ideasi ei toiminut, onnittele itseäsi siitä, että kokeilit jotain uutta ja mieti, mikä idea istuisi sinun arkeesi paremmin. Palauta mieleesi alkuperäinen tavoite ja osatavoite, jota työstät. Jos tavoitteesi oli ’Rapakunnosta trimmiin’ ja ensimmäinen osatavoitteesi oli hyötyliikunnan lisääminen, niin voisitko työmatkakävelyn sijaan sopia kävelypalavereja? Tai kävellä vähän kauempana sijaitsevaan lounasravintolaan? Tai kokeilla työmatkapyöräilyä? Kun tahto on vahva, löydät varmasti sellaisen tavan, joka istuu arkeesi. Ensimmäinen askel on tärkein askel Tässä tekstissä kirjoitin paljon suunnittelusta: siitä, miten tavoite pitää pilkkoa osa- ja välitavoitteiksi ja ne vielä pieniksi käytännön teoiksi, jotka nekin pitää aikatauluttaa ja suunnitella. Muista, että suunnittelu on vain työväline, jonka tarkoitus on helpottaa toteuttamista. Lopulta mikään suunnitelma sinällään ei muuta elämääsi. Vain teot muuttavat elämäsi. Älä siis ota suunnittelua liian raskaasti, pyri täydelliseen suunnitelmaan tai suunnittelun varjolla siirrä käytännön tekojen aloittamista.
Muutoksen tärkein askel on ensimmäinen askel. Se saa sinut liikkeelle. Mieti ensin se naurettavan pieni ensimmäinen teko, joka vie sinua kohti tavoitettasi ja jonka voit toteuttaa heti tämän tekstin luettuasi. Tee se. Ota vasta sen jälkeen kynä käteen ja siirry suunnittelemaan. Kirjoittaja on psykologi, joka innostuu nähdessään asiakkaidensa toteuttavan elämäntyytyväisyyttä lisääviä muutoksia ja joka coachaa ihmisiä saamaan itsestään täyden potentiaalin esiin. Uusi vuosi tarkoittaa monelle pyrkimystä kohti uutta. Toivomme muutosta: lisää energiaa ja hyvinvointia, enemmän työtyytyväisyyttä, sujuvuutta arkeen. Periaatteessa muutos on yksinkertaista, mutta käytännössä pysyvä muutos on vähintäänkin haastava. Coachina pääsen ilokseni näkemään isoja, pysyviä muutoksia ja jaan tässä ja tätä seuraavassa blogipostauksissa vinkkejäni onnistuneen muutoksen toteuttamiseen. Näitä samoja periaatteita voi soveltaa moneen: vaikkapa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tai uramuutoksiin. Täsmennä, mihin tarvitset muutosta Kun haluamme muutosta, haluamme sen heti. Jotta tekemisensä kohdistaa varmasti oikein, kannattaa kuitenkin ensin käyttää hetki suunnitteluun. Itselleen pitää selkeyttää, mihin oikeasti tarvitsee muutoksen sekä kirkastaa oma tavoitteensa. Elämämme muodostaa kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Saatamme kokea hieman epämääräistä tyytymättömyyttä tai halua muuttaa koko elämämme kerralla. Moni muutosprojekti kaatuu siihen, että yritämme muuttaa liian paljon kerralla. Se käy niin rankaksi, ettei sitä pitkällä tähtäimellä jaksa. Siksi suosittelen tekemään muutoksen ensin yhteen asiaan. On siis hyödyllistä täsmentää, mihin muutosta ensisijaisesti kannattaa tehdä. Jos haluat olla energisempi, tarvitsisiko sinun lisätä liikuntaa, syödä terveellisemmin, nukkua enemmän, panostaa sosiaaliseen elämään, harrastaa jotain kivaa, panostaa itsesi kehittämiseen, vähentää työstressiä vai mitä? Valitse sinulle olennaisin muutoskohde. Se alue, jossa tapahtuvalla muutoksella on suurin positiivinen vaikutus elämääsi kokonaisuutena. Jos kaipaat työkaluja nykytilanteesi hahmotteluun, niin laitapa minulle sähköpostia ja laitan sinulle veloituksetta materiaalia paluupostissa!  Tavoite suuntaa toiminnan ja tuo energiaa Kun tiedät, mihin tarvitset muutosta, seuraava steppi on tavoite. Yhdet innostuvat tavoitteista, toiset eivät. Ymmärrettävästi esimerkiksi ruuhkavuosia elävä vanhempi tai työstressinsä kanssa painiskeleva voi kokea elämän jo liiankin kuormittavaksi jo nykyisillä tavoitteilla. Koetaan, että enää ei tarvita lisästressiä lisätavoitteista, joilla olisi tarkoitus lisätä hyvinvointia. Kehotan silti tekemään tavoitteen, sillä hyvä tavoite helpottaa muutosten tekemistä huomattavasti. Ensiksikin tavoite ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan, jolloin rajalliset aika- ja energiaresurssisi kohdistuvat juuri oikeisiin asioihin. Toiseksi hyvä tavoite innostaa ja motivoi tekemään; se oikeasti tuo energiaa! Joillekin sana tavoite aiheuttaa negatiivista vastakaikua. Se saatetaan samaistaa esimerkiksi suorittamiseen. Jos tavoite jo sanana aiheuttaa negatiivisen fiiliksen, ahtiksen tai suorituspaineen tunteen, voit tavoitteen sijaan puhua yhtä hyvin myös unelmien toteuttamisesta.  Omannäköinen tavoite on vetovoimainen ja innostaa pitkälläkin tähtäimellä Jotta tavoite toimii mahdollisimman hyvin sen pitää täyttää muutamia kriteerejä. Itse haluan korostaa näistä ainakin kahta: omakohtaisuutta ja positiivisuutta. Omakohtaisuus tarkoittaa sitä, että tavoite on sinun omasi. Se on juuri sinulle tärkeä, sinua motivoiva ja sinun elämääsi sopiva. Omannäköisesi. Hyvä tavoite pohjaa siis arvoihisi (joista kirjoitin jo aiemmin). Arvopohjainen tavoite on henkilökohtaisesti merkityksellinen, motivoi tekemään ja pitää yllä vetovoimansa pitkälläkin tähtäimellä. Se kertoo, mitä todella haluat ja tarvitset. Parhaimmillaan tavoite on niin innostava, että koet, että sinun on lähes pakko saavuttaa se. Vinkkejä arvotyöskentelyyn löydät aiemmasta blogipostauksestani. Moni muutos tyssää siihen, että tavoite on jonkun muun antama, se on kopioitu joltain muulta tai se kuvastaa naistenlehtien ideaalia. Saatamme myös tavoitella asioita, joita yhteiskunta tai muut ihmiset odottavat/toivovat meiltä. Eikä siinä ole mitään väärää, mutta tavoite joka kumpuaa jostain muusta kuin tarpeistasi ja arvoistasi voi tuntua niin epärealistiselta, ettet pääse edes liikkeelle tai vaihtoehtoisesti into tekemiseen hiipuu äkkiä.  Positiivinen tavoite Toinen hyvän tavoitteen kriteeri on positiivisuus. Positiivinen tavoite kertoo, mitä tavoittelet, ei sitä, mistä haluat eroon. Positiivinen tavoite nostaa positiivisia mielleyhtymiä ja herättää kohtitilan. Usein meidän on helpompi kuvitella, mitä emme halua: en halua olla stressaantunut, en syö karkkia, en ole vetämätön… Mutta kumpi näistä tavoitteista olisi sinulle houkuttelevampi: ”En ole stressaantunut töissä” vai ”Levollisin mielin työssä”? ”En hermostu lapselleni” vai ”Olen tasapainoinen vanhempi”? Tutkimusten mukaan, jos pyrimme jostain eroon, on toimintamme rajoittuneempaa ja jäykempää kuin silloin, kun pyrimme jotain kohti. Toimivat käytännön teot ja omassa arjessa toimivat ratkaisut on siis helpompi löytää, kun tavoitteesi kertoo, mitä kohti olet menossa. Isosta tavoitteesta välitavoitteisiin ja käytännön tekoihin Suosittelen tekemään ensin ison, pitkän aikavälin tavoitteen näillä kriteereillä. Tämä iso tavoite kannattaa pilkkoa välitavoitteiksi, jotka puolestaan jakautuvat pieniksi askeliksi ja käytännön teoiksi. Kirjoitan näistä lisää seuraavassa blogijutussani. Sitä odotellessa kehotan miettimään ensimmäisen pienen, pienen askeleen, joka vie sinua kohti tavoitettasi. Toteuta tämä pieni teko – saatat yllättyä, miten iso vaikutus jo pienellä askeleella on, kun sen ottaa juuri oikeaan suuntaan.
Kirjoittaja on psykologi, jonka tavoite oli löytää innostava työ, joka antaa energiaa ja sopii osaksi omaa elämää. Tavoite toteutuu psykologiyrittäjänä ja coachina. Coachingin maailmassa vilisee erilaisia nimikkeitä: business coach, life coach, executive coach, health coach… Tässä kirjoituksessa tarjoan selkeytystä coaching-bisneksen nimiviidakkoon. Perustietoja coachingista ja siitä, mitä se on, voit kurkata coaching-sivultani. Yksinkertaistetusti life coachingista puhutaan silloin, kun valmennettava itse maksaa valmennuksen, business coachingista silloin, kun valmennuksen kuluista vastaa työnantaja. Executive coaching on valmennusta johdolle.  Life coachingissa aiheet voivat olla periaatteessa miltä vaan elämän osa-alueelta, jolla valmennettava haluaa eteenpäin: elämäntapamuutos, liikunta, ravinto, ajankäytön hallinta, perhe, sosiaaliset suhteet… Myös life coachingissa voidaan käsitellä (ja usein käsitelläänkin!) työhön liittyviä teemoja: työn tuunaamista, uralla etenemistä, uuden urasuunnan löytämistä, urasuunnittelua, työviihtyvyyden lisäämistä, työn rajaamista… Business coachingissa käsitellään yleisesti työhön liittyviä aiheita: oman työn eri osa-alueita, projektien edistämistä, työssä suoriutumista, tehokkuutta ja tuottavuutta, kehittymistä, työssä viihtymistä, verkostoitumista… Myös työelämässä tapahtuvassa coachingissa on usein hedelmällistä työhön liittyvien aiheiden lisäksi käsitellä jotain hyvinvointia koskevaa, joka heijastuu valmennettavaan työntekijänä ja hänen suoriutumiseensa työssä: tasapainon löytämistä, terveyttä, liikuntaa, ajankäyttöä...  Osa coaching-koulutuksista opastaa juuri business coachingiin, osa life coachingiin, osa ei erottele näitä. Oma coaching-koulutukseni (Neuroleadership Groupin Brain-Based Coaching –koulutus) edustaa näistä jälkimmäistä: samaa metodiikkaa voidaan soveltaa sekä henkilökohtaiseen että työelämän coachingiin. Tämä on mielestäni järkevää, koska lopulta en näe tiukkaa rajaa life ja business coachingin välillä. Kutsun siis itseäni pelkästään coachiksi.
|
kirjoittajaOlen laillistettu psykologi (PsM 2006) ja hyvinvointivalmentaja. Categories
All
Archives
March 2024
|
RSS Feed